Varsinais-Suomen palvelujohtaja Piia Pitkäpaasi iloitsee Mainiokoti Katariinan saamasta tunnustuksesta. 

–  Yksikön menestyksen salaisuus on vahvasti eettinen, sitoutunut ja ikääntyneiden hyvinvointiin sydämellä suhtautuva henkilökunta. Yksikössä on tehty määrätietoista työtä aidosti välittävän hoitotyön eteen. Tavoitteena on ollut asukkaiden kunnioittaminen ja heidän voimavarojensa ylläpitäminen kuntouttavan hoitotyön kautta. Lisäksi yksikössä on panostettu aktiiviseen arkeen, jossa huomioidaan asukaslähtöisyys, sekä hyvän yhteistyön rakentaminen läheisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Kuntouttava ja aktivoiva hoitotyö sekä aktiivinen arki ovat keskeisiä elementtejä. Lisäksi yksikön turvallinen ja viihtyisä sijainti Kaarinan keskustan palveluiden äärellä sekä viihtyisä sisäpiha tarjoavat erinomaiset puitteet ulkoiluun luonnon helmassa.

Asukas ja laatu keskiössä Mainiokodeissa 

Mainiokodeilla on tehty systemaattista laatutyötä jo vuosien ajan. Jatkuva toiminnan kehittäminen ja toimiva arki ovat toiminnan keskiössä. 

–  Panostamme muun muassa ravintoon, asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen, omahoitajatyöhön ja työntekijöiden kielitaitoon. Kehitämme myös esihenkilötyötä, työyhteisötaitoja ja mietimme Lean-prosessin avulla ratkaisuja, jotta arki kodeissamme sujuisi entistä paremmin, Mainiokotien liiketoimintajohtaja Satu Ahola kertoo. 

Mainiokodeissa mitataan laatua ja sen kehitystä laatuindeksillä. Kesällä 2025 laatuindeksikysely uudistettiin mittaamaan entistä selkeämmin asukkaiden ja läheisten kokemaa laatua. Tuloksia seurataan säännöllisesti ja ne käydään yksiköissä läpi yhdessä asukkaiden, läheisten ja henkilöstön kanssa, ja niiden pohjalta toteutetaan konkreettisia parannuksia arkeen. 

–  Mainiokoti Katariina kehittää jatkuvasti toimintaansa saatujen palautteiden avulla. Asukkaiden ja läheisten osallistaminen on keskiössä, jotta kodinomaisuus ja tunne kodista tuntuu ja näkyy arjessa. Henkilökunnan koulutus ja osaamisen kehittäminen varmistavat ammattitaidon ylläpidon ja parhaiden käytäntöjen mukaisen toiminnan, Pitkäpaasi päättää. 

La Carita -säätiö on jakanut yhteistyössä SuPerin kanssa tunnustuspalkintoja hyvästä vanhustyöstä vuodesta 2006 lähtien. La Carita -säätiön tarkoituksena on vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen Suomessa. Palkituille työyhteisöille on yhteistä asukaslähtöisyys, konkreettiset kehittämistoimet sekä työhyvinvointiin ja opiskelijoiden ohjaukseen panostaminen. 

Omaisvoiman toiminnan tavoitteena on vahvistaa läheisten osallisuutta ja tuoda heidän vahvuutensa ja osaamisensa osaksi arkea. Samalla halutaan rakentaa toimintaa, joka tukee asukkaiden hyvinvointia ja lisää yhteisöllisyyttä. Arjen pienkerhot kaipasivat lisää käsipareja, ja läheisiltä löytyikin osaamista, innostusta ja halua liittyä mukaan. Nykyisin jokaisesta kokoontumisesta tiedotetaan kuukausi- tai läheiskirjeen yhteydessä sähköpostitse sekä ilmoitustauluilla, jotta kaikilla läheisillä on mahdollisuus osallistua. 

Yhdessä tekemisen voima 

Omaisvoiman toiminta rakentuu konkreettisesta yhdessä tekemisestä. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa, ja sisältö suunnitellaan asukkaiden toiveet ja yksilölliset kyvyt huomioiden. Toimintaa kehitetään jatkuvasti eteenpäin, ja tällä hetkellä toiminnassa onkin jo kolme ryhmää: tunnemusiikkituokio, köökipiiri sekä kässäkerho. 

Tunnemusiikkituokio sai alkunsa yhden läheisen kurssikokemuksesta ja halusta tuoda musiikin voima osaksi arkea. Tuokioissa kuunnellaan musiikkia, lauletaan yhdessä, käytetään rytmisoittimia ja herätellään muistoja ja tunteita. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan, kuunnellen, hyräillen tai rytmittäen. Mukana on ollut myös pieniä esityksiä, jotka ovat tuoneet arkeen juhlan tuntua. Erityisen koskettavia ovat hetket, jolloin joku asukas uskaltaa kuuntelun jälkeen osallistua omalla tavallaan. 

Köökipiirissä valmistetaan päivällinen alusta asti yhdessä asukkaiden kanssa. Tehtäviin kuuluu perunoiden kuoriminen, varsinaisen ruoan valmistus, leivän leipominen ja jälkiruoan tekeminen. Ruoat suunnitellaan asukkaiden toiveiden pohjalta. Monelle tuttu käsillä tekeminen herättää muistoja ja tuo merkityksellisyyden kokemusta. Perunoita kuoriessa on kuultu toteamus “Vielä me pystytään tähän”, jossa kiteytyy hyvin toiminnan merkitys.

Kässäkerhossa hyödynnetään kädentaitoja. Projekteina on tehty esimerkiksi himmeleitä ja neulahuovutustöitä. Osa töistä on tuttuja vuosikymmenten takaa, osa uusia. Moni asukas onkin iloisesti todennut, että vielä vanhanakin voi oppia uusia taitoja. Käsillä tekemisen on koettu vahvistavan keskittymistä, onnistumisen kokemusta ja luovuutta. 

Läheiset ja henkilökunta toiminnan toteuttajina  

Henkilökunnan rinnalla läheiset ovat mukana aktiivisina toteuttajina. He tuovat mukanaan musiikillista osaamista, keittiötaitoja, ideoita ja kokemusta sekä ennen kaikkea aikaa ja läsnäoloa. Läheiset kuvaavat toimintaa monipuoliseksi, mukavaksi ja asukkaille sopivaksi heidän yksilölliset kykynsä huomioiden. Sen koetaan tuovan myös osallisuutta, hyvää mieltä ja merkityksellisyyttä. Yhdessä tekeminen ja onnistuminen nousevat palautteissa vahvasti esiin. 

– Jos annat jotain itsestäsi, saat takaisin jotakin itsellesi, yksi läheisistä kiteytti kokemuksen. 

Mainiokoti Lasaretinsaaren arjen toiminnanohjaaja Hanne Nevala ohjaa ryhmien toimintaa ja osallistuu niihin aktiivisesti. 

– Roolini on kutsua asukkaita mukaan, tukea vuorovaikutusta ja olla läsnä toiminnassa sekä varmistaa, että kokonaisuus toimii, Nevala kertoo. 

 Ammattilaisena Nevala kokee omaisvoiman ennen kaikkea yhteenkuuluvuutena: 

– Ryhmissä toimitaan tasavertaisina: omaiset, asukkaat ja henkilökunta yhdessä. Samalla syntyy uusia ideoita ja näkökulmia myös arjen kehittämiseen. 

Hyvinvointia ja osallisuutta 

Omaisvoiman vaikutukset näkyvät myös asukkaiden hyvinvoinnissa. Pienryhmissä asukkaat kokevat olevansa tärkeitä, että heistä on vielä johonkin. He kokevat onnistumisen iloa ja osallisuuden tunnetta, ja toiminnan koetaan tukevan heidän sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Myös omaisten osallisuuden kokemus vahvistuu. He näkevät läheisensä uudessa tilanteessa osallistuvana, osaavana ja osana yhteisöä, ja samalla syntyy yhteisiä oivalluksia ja lämpimiä hetkiä. Omaisvoima pienentää kuilua läheisten, asukkaiden ja henkilökunnan välillä. 

Omaisvoima on Mainiokoti Lasaretinsaaren näköistä arkea. Se on yhdessä tekemistä, tasavertaisuutta, osallisuutta ja merkityksellisiä hetkiä. Se on iloa, onnistumisia ja yhteenkuuluvuutta.  

– Ihmiset eivät ole erillisiä toimijoita, vaan yksi yhteisö, Nevala summaa. 

Teksti: Hanne Nevala ja Janda Tuominen

Kuvat: Hanne Nevala

”Olemme iloisia, että pääsemme jatkamaan Ikipihlaja Kuusamassa tehtyä tärkeää työtä Mainiokotien Satakunnan alueen kodeissamme. Toivotamme asukkaat ja työntekijät lämpimästi tervetulleiksi Mainiokoteihin”, sanoo Mehiläisen Mainiokotien liiketoimintajohtaja Satu Ahola.

Lisätietoja:
Satu Ahola, liiketoimintajohtaja, Mainiokodit
satu.ahola@mehilainen.fi

Munkkiniemen Kreivin työmaa on siirtynyt loppuvaiheen töihin. Sisätiloissa tehdään parhaillaan pintatöitä ja kalustusta, ja samalla viimeistellään talotekniikkaa. Valaisimien sekä ilmanvaihdon päätelaitteiden asennukset ovat käynnissä sekä kodinkoneiden asennukset alkamassa. Myös julkisivurakentaminen on loppusuoralla.

– Kokonaisuutena työmaa on edennyt vaiheeseen, jossa näkyvimmät rakenteelliset työt ovat takana ja painopiste on siirtynyt sisätilojen viimeistelyyn sekä taloteknisten järjestelmien käyttöönottoon valmistaviin töihin. On mahtavaa nähdä, miten talo vähitellen rakentuu lopulliseen muotoonsa ja pääsemme avaamaan Munkkiniemen Kreivin arjen ja aktiviteetit upeisiin puitteisiin, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Satu Ahola.

Eläväistä ja yksilöllistä elämää

Mainiokoti Munkkiniemen Kreivi tulee valmistuttuaan olemaan monipuolinen asuinympäristö ja viihtyisä koti asukkailleen. Kohteen suunnittelussa on panostettu erityisesti yhteisiin tiloihin, kuten hoivakotimaailmaan täysin ainutlaatuiseen atriumpihaan. Oma keittiö tarjoilee asukkaille maukasta kotiruokaa. Atriumpihalle on suunnitteilla muun muassa Kreivin kahvila ja esiintymislava, jotka tuovat kaupunkielämää asukkaiden iloksi.

– On upeaa rakentaa atriumpihaa Munkkiniemen Kreivin käyttöön. Se tarjoaa sääolosuhteilta suojaisen ja ominaisuuksiltaan turvallisen sydämen koko hoivakodin toiminnalle. Mikäs sen mukavampaa, kuin istahtaa atriumpihalle kahvittelemaan korkean lasikaton suojaan, piipahtaa pienille ostoksille tai uppoutua vaikkapa esiintymislavalle nousevien esiintyjien tai klassikkoelokuvien maailmaan, kuvailee yksikönjohtaja Lotta Cederlöf tulevia suunnitelmia.

Atriumpiha mahdollistaa Munkkiniemen Kreivin toiminnalle suojaisen ja turvallisen tilan isompien kesäjuhlien, elokuvahetkien, musiikki- ja teatteriesitysten sekä muiden yhteisten tapahtumien järjestämisen koko talon asukkaiden kesken.  Munkkiniemen vehreä ympäristö tarjoaa myös hienot puitteet yhteisten retkien ja picnic-hetkien viettoon.

– On unelmien täyttymys päästä suunnittelemaan näin hienoon ja ainutlaatuiseen rakennukseen hoivakotia alusta alkaen. Pääsemme rekrytoimaan meille hienon tiimin, jonka kanssa alamme yhdessä rakentamaan uutta kotia asukkaillemme. Haluamme tarjota asukkaille turvallisen ja lämminhenkisen kodin, jossa kaikki viihtyvät, sanoo Cederlöf.

Avajaiset kesällä 2026 – lisäpaikkoja tulossa 2027 lopulla

Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Munkkiniemen Kreiviin kesäkuussa 2026. Mainiokodit on lisäksi allekirjoittanut vuokrasopimuksen laajennusosan, joka avaa yksikköön 27 lisäpaikkaa vuoden 2027 lopussa.

Artikkelikuvassa työmaakierroksella Harri Pomell, Merja Purosalo, Laura Martinsuo, Mick Juslén ja Satu Ahola

Olen innoissani uudesta tehtävästäni yksikönjohtajana ja haluan heti alkuun kertoa hieman itsestäni, taustastani ja arvoista, jotka ohjaavat työtäni sekä kotimme toimintaa.

Pitkä kokemus ja vahva osaaminen ikääntyneiden hoivasta

Koulutustaustaltani olen lähihoitaja ja sairaanhoitaja, ja olen työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla jo noin 13 vuoden ajan. Sydäntäni lähellä on erityisesti ikääntyneiden hoiva, jonka parissa olen toiminut niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Nykyisen työnantajani palveluksessa aloitin vuonna 2017 ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksikössä, jossa toimin sairaanhoitajana ja tiimivastaavana.

Olen panostanut myös omaan kehittymiseeni ja kouluttautunut työn ohella. Olen suorittanut lähiesimiestyön ammattitutkinnon sekä sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon gerontologisen asiantuntijuuden koulutuksessa. Työkokemukseni ja koulutukseni myötä minulla on erityistä osaamista ikääntyneiden hoivasta ja tietotaitoa muistisairaan asukkaan kunnioittavasta kohtaamisesta.

Minulle tärkeitä arvoja ovat kunnioittava kohtaaminen, toisten huomiointi ja välittäminen. Arvostan rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Nämä arvot heijastuvat kaikkeen tekemiseeni ja ovat perusta sille, miten haluan rakentaa Mainiokoti Myllynhelmen toimintaa.

Yksilöllinen kohtaaminen ja yhteisöllinen arki Mainiokoti Myllynhelmessä

Mainiokoti Myllynhelmessä elämme aktiivista arkea yhdessä asukkaiden kanssa. Huomioimme toiminnan suunnittelussa asukkaiden ja läheisten toiveet, mieltymykset sekä aiemmat tavat ja tottumukset. Kodissamme on viihtyisät yhteiset tilat ja mahdollisuus ulkoiluun niin omalla piha-alueella kuin lähiympäristössäkin. Aikaa vietetään yhdessä esimerkiksi liikunnan, musiikin ja pelaamisen merkeissä, juhlapäiviä unohtamatta.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Mainiokoti Myllynhelmeen huhtikuussa 2026!

Yhteistyöterveisin,  
Veera Kotikivi, yksikönjohtaja  
Mainiokoti Myllynhelmi  
puh. 040 123 8587 

Lue lisää Mainiokoti Myllynhelmestä: https://mainiokodit.fi/hoivakodit/mainiokoti-myllynhelmi

Asiakaskokemus

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Uudistimme kyselyn Q2 aikana projektiryhmän avulla. Uudistuneessa kyselyssä on hyödynnetty projektiryhmän kommentteja, yksiköistä kerättyä palautetta sekä THL:n ”Kerro palvelustasi” -vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyä. Uusi laatuindeksikysely otettiin käyttöön 1.6.2025.

Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q4/2025 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 93,7 (Q3/2025 93,9).

Omavalvontakysely

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot.

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä oli 96,0/100 (Q3/2025 95,6/100). 

Muut laatumittarit

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q4/2025 olivat keskimäärin 91,2 %, edellisen kvartaalin ollessa 90,6 %.

Poikkeamat

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q4/2025 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 5758 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,18 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,13 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Johtamisen omavalvonta

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q4 aikana uusina painopistealueina olivat henkilöstön kehittämissuunnitelman seuranta ja päivitys sekä laatuindeksin avointen vastuksien tiivis seuranta ja niihin reagointi. Lisäksi seurattiin viikoittaisen hävikkimittauksen toteutumista ja raportointia.

IMO-koulutukset

Mainiokodeissa on jo useiden vuosien ajan järjestetty koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia asukkaiden itsemääräämisoikeuden edistämisestä sekä rajoitustoimenpiteiden asianmukaisesta toteuttamisesta. Vuoden 2025 toisen itsemääräämisoikeuskoulutuksen järjestimme koko henkilökunnalle vuoden viimeisellä neljänneksellä. Henkilöstö toimitti etukäteen kysymyksiä, jotka liittyivät asukkaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseen. Näiden kysymysten vastauksia käsiteltiin yhdessä koulutuksen aikana.

Helsingin sydämeen rakentuva Mainiokoti Pacius vastaa ikäihmisten tarpeisiin tarjoamalla turvallisen, esteettömän ja avaran kodin, jossa asukkaat saavat nauttia sekä oman kodin yksityisyydestä että yhteisöllisyydestä. Työntekijät huolehtivat yksilöllisten toiveiden ja asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.

– Olemme paljon vartijoina: ikääntyneet ovat antaneet meille paljon ja nyt on meidän vuoromme huolehtia heistä. Siksi kunnioitus ja omannäköinen koti ovat ydinarvojamme. Kysymme esimerkiksi aina luvan, saammeko tulla käymään asukkaan kodissa, sanoo Mainiokoti Paciuksen yksikönjohtaja Elina Karvonen.

Ainutlaatuinen koti keskellä kaupunkia

Mainiokoti Pacius avautuu maaliskuussa 2026 Mehiläisen entisiin toimistotiloihin, joista remontoidaan parhaillaan nykyaikaista ja viihtyisää hoivakotia. Uusi koti sijaitsee merellisissä maisemissa ja Seurasaari on lyhyen matkan päässä. Asukkaiden yhteisessä käytössä tulee olemaan esimerkiksi viihtyisä monitoimitila sekä osittain katettu ja lasitettu kattoterassi, josta avautuvat kauniit merinäköalat.

Kerrosten ulkokaarella, yhteisten oleskelutilojen ja keittiön ympärillä sijaitsevat toimistohuoneet muuntautuvat moderneiksi asukashuoneiksi. Jokaisessa huoneessa on iso ikkuna joko Huopalahdelle tai kaupunkiin päin, joten osasta huoneita voi seurata kadun vilinää ja osasta katsella vehreämpiä näkymiä.

– Saamme aivan ihanan, urbaanin, nykyaikaisen hoivakodin, jonne läheisten on helppo tulla julkisillakin. Mainiokoti Pacius vastaa niiden ikääntyneiden toiveisiin, jotka ovat asuneet kaupungissa ja haluavat säilyttää kaupungin sykkeen ympärillään, Karvonen kertoo.

Elämää ja elämyksiä oman kokin herkuista yhteisiin retkiin

Yksikönjohtaja Karvonen kertoo tekevänsä kaikkensa sen eteen, että asuminen Mainiokoti Paciuksessa on lämmintä, viihtyisää ja arvostavaa. Asukkaiden yksilölliset toiveet huomioidaan myös makuelämyksissä. Mainiokoti Paciukseen tulee oma kokki, joka toteuttaa asukaskokouksissa kerättyjä ruokatoiveita.

– Asukkaat ovat pääosin 80 vuoden paremmalla puolella ja he toivovat yleensä perinteisiä suomalaisia ruokia, joita ovat syöneet lapsuudessaan. Maukas ja ravitseva ruoka on merkittävä osa nautinnollista arkea ja siksi on niin ihanaa, että saamme oman kokin ja keittiön, Karvonen sanoo.

Asumiseen tuo maustetta myös yhteisöllisyys, esimerkiksi monipuolisen yhdessä suunnitellun ja järjestetyn ohjelman muodossa. Yhteiseen tekemiseen saa osallistua omien mieltymysten ja toimintakyvyn mukaan. Jos asukas haluaa lukea tai katsoa televisiota omassa kodissaan, niin saa tietenkin tehdä.

Mainiokoti Paciuksessa vietetään suomalaisen kalenterin mukaisia juhlapyhiä joulusta juhannukseen ja itsenäisyyspäivästä vappuun.

– Aloitamme esimerkiksi jouluvalmistelut jo marraskuun puolella ja joulukuussa seurakunnat käyvät tavallista tiheämmin pitämässä hartauksia.

Yhteistä, erilaista ohjelmaa on päivittäin, joten valinnanvaraa riittää.

– Meillä on kulttuuria ja musiikkiesityksiä ja leivomme yhdessä. Käymme museoissa katsomassa asukkaita kiinnostavia näyttelyitä asukkaiden kunnon ja voimavarat huomioiden. Läheisistä päiväkodeista tulee lapsia vierailulle ja meillä käy myös lemmikkejä rapsuteltavina. Yhdessä tekeminen tuo iloa ja virkeyttä päiviin, mikä on tärkeää ikäihmisten läheisillekin.

Tervetuloa tutustumaan Mainiokoti Paciukseen maaliskuussa, Karvonen hymyilee.

Teksti: Anna Kuronen ja Mainiokodit

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien Kultaiset Vuodet -liitteessä 14.12.2025.

– Jos tulee mitä tahansa kysyttävää, meille voi soittaa aina uudelleen. Olette nyt ottaneet ensimmäisen askeleen, me autamme tästä eteenpäin ja kuljemme matkassanne mukana, palvelukoordinaattori Laura Aaltonen sanoo puhelun lopuksi. 

Soittaja on etsimässä ympärivuorokautista hoivakotia ikääntyneelle vanhemmalleen ja on ottanut yhteyttä Mainiokotien palvelunumeroon kysyäkseen hoivakotipaikan hakuprosessista. Aaltonen tietää, että tilanne ei ole helppo ja kyseessä on suuri muutos niin ikääntyneen kuin hänen läheistensä elämässä. 

– Meille on tärkeää, että pystymme auttamaan monimutkaiselta tuntuvassa tilanteessa, ja siksi teemme tätä työtä. Tuntuu hyvältä, kun läheisen äänessä kuuluu puhelun päätteeksi huojennus siitä, että asiat lähtevät etenemään – silloin tiedän onnistuneeni auttamaan, hän sanoo. 

Apua uuden arjen järjestämiseen

Hoivakotipaikan hakeminen alkaa yleensä ottamalla yhteyttä ikääntyneen oman hyvinvointialueen seniori-infoon tai vastaavaan palveluun. Tätä seuraa palvelutarpeen arviointi, jonka jälkeen myönteisen päätöksen saanut ikääntynyt saa esittää toiveen siitä, mihin hoivakotiin hän haluaa muuttaa. Prosessin aikana vastaan tulee paljon muitakin hoidettavia asioita, kuten Kelan etuudet asumisen ja hoivapalveluiden kustannuksiin, edunvalvonta, hoitotahto ja pankkiasiat. 

– Työtehtäviini kuuluu ihmisten auttaminen ja ohjeistaminen kaikissa hoivakotiin muuttamiseen liittyvissä asioissa. Kovin monessa paikassa ei ole saatavilla konkreettista ja selkeää tietoa siitä, miten omalle läheiselle saa hoivapaikan. Neuvon asioiden hoitamisessa, autan kartoittamaan tarpeen mukaan vaihtoehtoja ympärivuorokautista tai yhteisöllistä hoivaa tarjoavista kodeista, ja sovin esimerkiksi tutustumiskäyntejä koteihin, Aaltonen kertoo. 

Ihmiseltä ihmiselle

Aaltonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hänellä on vuosien monipuolinen kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hän on työskennellyt kotihoidossa, palvelutalossa, terveysaseman päivystyksessä, kuntoutuksen arviointiyksikössä sekä palveluvastaavana. Työnsä parhaaksi puoleksi hän mainitsee nimenomaan ihmisten auttamisen. Vapaa-ajallaan Aaltonen ammentaa voimaa omien läheistensä seurasta, perheestä ja liikunnasta, jotka auttavat jaksamaan arjessa. 

– Olen paras versio itsestäni silloin, kun saan olla vuorovaikutuksessa ja auttaa ihmisiä konkreettisesti. Ikääntyneiden palveluissa on merkityksellistä, että pitkän elämän elänyt ihminen saa viettää arvokasta vanhuutta kodissa, jossa hän viihtyy – aina kun löydämme ikääntyneelle omannäköisen kodin, se on palkitsevaa. 

Mainiokotien palvelunumerossa puheluun vastaa aina ihminen. Aaltonen kokee tärkeäksi, että puhelut eivät ohjaudu robotille tai vaihteeseen. 

– Kun keskustelua käydään ihmiseltä ihmiselle, kuulee toisen ihmisen tunnetilan ja reaktiot ja pystyy samaistumaan. Kysymys on myötätunnosta ja inhimillisyydestä – siitä, että soittaja kokee tulleensa kuulluksi. 

Ei liian pientä asiaa

Yleisimmät yhteydenotot Mainiokotien palvelunumeroon koskevat sitä, miten ikääntynyt pääsee toivomaansa hoivakotiin omalla paikkakunnallaan, mihin omalla hyvinvointialueella voi ottaa yhteyttä ja mitä palvelu maksaa. Aaltosen mukaan palvelunumeroon voi soittaa kaikissa tilanteissa. 

– Tämä on matalan kynnyksen palvelu. Ei tarvitse miettiä, kuuluuko asia tänne, vaan kannattaa aina soittaa. Kun asioista pääsee keskustelemaan, yhteen aiheeseen liittyvä kysymys voi avata monia muitakin asioita ihan eri tavalla. Lopulta meillä ja läheisillä on kuitenkin sama tavoite: löytää ikääntyneelle hoivakoti, jossa on seuraa, mielekästä tekemistä ja turvallista asua. 

Mainiokotien palvelunumero p. 020 581 300 on avoinna arkisin.

Teksti: Mari Neuvonen | Kuvat: Samuli Salo