”Kaoottinen tunne, eksynyt olo, itku pyrkii pintaan ja äitiä ikävä.” Näitä tunteita moni muistisairas asukkaamme kokee päivittäin. Hoitajamme pyrkivät tekemään parhaansa olon helpottamiseksi ja yrittävät kaikin keinoin viedä ajatuksia johonkin muuhun. Kohtaaminen ei ole helppoa. Miten kohtaisin oikein, jotta edes pienen hetken ajan muistisairaan ihmisen maailmassa olisi jonkinlainen rauha ja toivon pilkahdus? Mitä sanoisin, kuinka toimisin? Ei haittaa, vaikka se onnistunut hetki olisi lyhyt. Se hetki on silti juuri nyt ainutlaatuinen hetki, hetki joka ei enää koskaan toistu samanlaisena.

Muistisairaan ihmisen asemaan asettuminen on vaikeaa tässä hektisessä maailmassa, mutta voit yrittää vaikka näin: Valitse maa jossa et ole koskaan käynyt, jonka kieltä et puhu tai ymmärrä, jossa olet yhtäkkiä aivan yksin, josta et osaa tarkemmin sanoa missä edes olet. Miltä sinusta nyt tuntuu? Onko kaoottinen tunne, eksynyt olo, itku pyrkii pintaan ja äitiä ikävä? Aivan, tuntuuko jotenkin tutulta? Muistisairas ihminen kokee juurikin samoja tunteita, kun ei enää pysty määrittelemään ympäristöään, sanat eivät tule kuten itse haluaisi, ihmiset ympärillä eivät ymmärrä.

Jokainen hoitaja haluaa olla hyvä, näin väitän. Jokainen hoitaja tarvitsee myös välillä muistiin palautusta ja vinkkejä. Tässä muutama, joita voit kokeilla muistisairaan ihmisen kohtaamisessa. On tärkeää luoda rauhallinen hetki, pysähtyä vaikka olisi kuinka kiire. Se on sen arvoista, usko pois! Katso silmiin ja kosketa tai istu viereen seuraksi. Ole hiljaa siinä hetkessä. Keskustele, kysy mitä kuuluu, kuuntele aidosti muistisairasta tasavertaisena ihmisenä kunnioittaen. Myötäile kehon liikkeitä ja puheensävyä korostamatta liikaa. Virittäydy samalle aaltopituudelle. Ei haittaa, vaikka sanat eivät aina osuisi kohdilleen. Viesti hyväksyntää ja hymyile, viivy hetkessä. Muistisairas ihminen auttaa myös hoitajaa pysähtymään ainutlaatuiseen hetkeen kaiken kiireen keskellä.

Ei se niin kauhean vaikeaa olekaan, vai mitä? Me vain välillä unohdamme, se on inhimillistä. Toisen ihmisen kohtaamisen peruselementit ovat samat, olipa hän muistisairas tai terve. Aitous, kiireettömyys, empaattisuus ja lämpö, ihminen ihmiselle -se riittää.

Hyvää loppukesää kaikille tasavertaisesti!

Sari Merinen

Yksikön johtaja Mainiokoti Emilia ja Arvid

Helteiden saapuessa monia läheisiä mietityttää, muistaako yksin kotona asuva vanhus juoda tarpeeksi ja mistä merkeistä sen voi tietää?

Ikäihmiset tarvitsevat nestettä aivan samalla tavalla kuin nuoremmatkin meistä, joskus jopa enemmän. Kotona asuvat muistisairaat ovat erityisen alttiita riittämättömälle ravinnon ja nesteen saannille. Muistisairas ei yksinkertaisesti muista juoda tai ei tunnista nesteen tarvetta, koska ei tunne janon tunnetta.

Ihmisen päivittäinen nesteen tarve riippuen painosta on keskimäärin 1,5 -2 litraa, josta juotavan nesteen määrä on ainakin 1-1.5 litraa ja loput tulee normaalin ja monipuolisen ruokavalion mukana. Jos vanhus syö huonosti, niin kuin usein voi olla, on juotavan nesteen määrä oltava suurempi.

– Iäkkäillä on usein myös sairauksia, jotka lisäävät kuivumisen vaaraa, kertoo yksikön johtaja Arja Sokura Hoiva Mehiläisen Mainiokoti Huvilaharjusta. Useat sydän- ja verenpainelääkkeet sekä muutamat antibiootit poistavat nestettä elimistöstä. Jos elimistö pääsee kuivumaan, voivat lääkepitoisuudet nousta haitalliselle tasolle.

Kesän lämmetessä myös tarve juoda kasvaa. Mistä sitten tietää, juoko vanhus riittävästi päivän aikana?

– Hyvä nyrkkisääntö on, että vessassa pitäisi käydä 3-4 tunnin välein ja virtsa on vaaleaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virtsaamistarpeissa on aina yksilöllisiä eroja. Normaali ruumiinlämpö kertoo riittävästä juomisesta, samoin silmät ja suu eivät näytä kuivilta. Hengitys on tasaista ja riittävän nesteiden saannin tuloksena iho on kimmoisa ja tuntuu lämpimältä. Toki iän mukanaan tuomien ihon normaalien muutosten, kuten ihon kuivumisen, ryppyjen ja juonteiden vuoksi voi olla haastavaa huomata muutoksia iholla.

–Lievän nestehukan oireet ovat iäkkäillä usein lieviä tai niin epämääräisiä, ettei niitä yleensä edes havaita heti. Kun nestehukka sitten aiheuttaa oireita, seuraukset yleensä ilmenevät jo muutamassa päivässä, toteaa Arja Sokura.

Ensimmäisenä yleensä havaitaan virtsamäärien väheneminen ja vanhus voi valittaa päänsärkyä tai väsymystä. Vanhuksen toimintakyky laskee ja hän voi olla sekava, seurauksena voi olla myös psyykkisiä oireita. Elimistön kuivuminen aiheuttaa myös verenpaineen laskua, josta taas voi seurata huimausta, ja vanhus saattaa kaatuilla. Myös tumma, voimakkaasti tuoksuva virtsa on yksi merkki riittämättömästä nesteytyksestä.

– Kotihoitona toimii nesteiden ja energian nauttiminen sekä lepo. Veden lisäksi hyviä juomia ovat maito ja piimä, makeat mehutkin käyvät. Mikäli tilanne ei korjaannu, on sairaalahoito välttämätön, Arja Sokura ohjeistaa.

Vanhusten kohdalla on syytä muistaa, että ruokaan ja juomaan liittyvät kaavamaiset ja tiukat rajoitukset yleensä huonontavat iäkkään ravitsemusta ja nestetasapainoa. Jos vanhus on tottunut tiettyihin makuihin, turhat rajoitukset vain vähentävät nesteiden ja ruoan nauttimista. –Kaikki mikä maistuu, on hyväksi. Ennen vanhaan ei juuri juotu jaffaa tai kokista, vaan vanhukselle kannattaa tarjota lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja makuja, oli se sitten kirnupiimää tai kotikaljaa, vinkkaa Sokura.

– Aina vanhus ei muista onko juonut tarpeeksi tai syönyt riittävästi. Yleensä jano tulee vähän jälkijunassa ja kertoo jo alkavasta nestehukasta. Tärkeää olisikin juoda säännöllisesti. Varsinkin kotona asuvan muistisairaan kohdalla tulisi varmistaa nesteiden nauttiminen esimerkiksi jättämällä kannullinen lempijuomaa jääkaappiin ja kannuun vielä lappu muistutuksena, samoin jääkaapin oveen.

Juomisen ohella pitäisi vielä muistaa huolehtia suolatasapainosta, jotta nesteet imeytyisivät. – Annamme usein hoivakodissamme vanhuksille juoman kyytipoikana esimerkiksi silliä. Vaikka ravitsemussuositukset on hyvä muistaa, on tärkeämpää varmistaa riittävä nesteytys. Tässä kaikki keinot ovat sallittuja, toteaa Sokura lopuksi.

Arja Sokura

Yksikön johtaja

Mainiokoti Huvilaharju

Asukkaiden mielestä käsihygienia oli hyvä asia ja käsihuuhteen käyttö suorastaan loistava idea ja niinpä mummut ja vaarit ihan hykertelivät käsiään kun hoitajat avustivat huuhteen käytössä. ”Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi elää, tämähän on uskomaton keksintö”! Niin ja suojakäsineillä piti suojata vasta hoidetut kädet, olisihan se nolon näköistä värjääntyneillä käsillä käydä lounaspöytään.

Arja Sokura

Yksikön johtaja Mainiokoti Huvilaharju

Mikä on elämän tarkoitus ? Tämä on yksi elämänfilosofian suurimpia kysymyksiä, johon ei ole yhtä vastausta.

Elämän tarkoitus, merkitys ja mielekkyys

Ikääntymisen myötä pohdinta oman elämän tarkoituksesta saattaa herätä, kun ihminen miettii elettyä elämäänsä. Ikääntyminen tarkoittaa elämän tarkoituksen, merkityksen ja mielekkyyden uudelleen etsimistä ja ylläpitämistä samanaikaisesti voimavarojen vähetessä ja haavoittuvuuden lisääntyessä.

Ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kokea, että hänen elämällään ja toiminnallaan on merkitystä. Se mikä koetaan merkitykselliseksi, muuttuu eri elämänvaiheissa ja kokemukseen vaikuttavat sekä oma arvomaailma, että eletty elämä. Vanheneminen on vaihe, jossa ihminen työstään elämänkokemuksiaan ja luo parhaimmillaan elämälleen uuden merkityksen. Ikääntyessä elämän tarkoituksen, mielekkyyden ja merkityksellisyyden löytyminen vaatii sekä luovuutta, että sopeutumista. Onnistuessaan ikääntynyt mukautuu tekemällä valintoja sekä hyödyntämällä ja kohdentamalla jäljellä olevia voimavaroja. Vanhetessa ihmisestä voi tulla valikoivampi ja hän keskittyy niihin asioihin, jotka ovat hänelle tärkeitä; myös ihmissuhteissa.

Menneisyyden merkitys

Moni ikäihminen tuntee tarvetta inventoida elettyä elämäänsä, tulkita elämänkokemuksiaan ja antaa niille merkityksiä. Se mitä merkityksiä hän antaa kokemuksilleen riippuu sen hetkisestä elämäntilanteesta.

Muistisairaan mieli on haavoittuvainen, joka ilmenee mm. itsetunnon- ja luottamuksen ja kognitiivisten taitojen heikkenemisenä, masentuneisuutena ja jopa pelkona. Nimet ja tapahtumat unohtuvan sekä ajan ja paikan taju vaikeutuu. Tämän takia muistisairaan elämänkokemus pirstaloituu, merkitykset muuttuvat ja elämä alkaa vaikuttaa kaoottiselta, sekavalta ja jopa pelottavalta. Täten muistisairaalle tärkeät merkitykset uhkaavat särkyä.

Tarkoituksen, merkityksen ja mielekkyyden ylläpitäminen

Jokaisella on tahto elää tarkoituksellista elämää ja tarttua konkreettisiin tarkoituksellisuuden lähteisiin arjessa. Ikääntyessä on tärkeää löytää tarkoituksellisuutta tavalliseltakin tuntuvassa arjessa, kun aiemmat tarkoituksellisuuden ja merkityksellisyyden tunteita tarjoavat asiat menettävät merkitystään tai käyvät mahdottomiksi.

Tarkoituksellisuuden kokemuksia voi saavuttaa tekemällä ja toimimalla, toisaalta elämällä ja kokemalla. Arvostavat kohtaamiset, osallisuuden tunne ja vaikutusmahdollisuudet tukevat myönteistä käsitystä itsestä ja omasta paikasta maailmassa.

Hoiva Mehiläisen ikääntyneiden palvelukodeissa – tavoitteena yksilöllinen hyvä elämä

* Kaiken toimintamme perustana on asukasta arvostava, yksilöllinen ja aito kohtaaminen

* Omahoitaja tutustuu asukkaan elämänhistoriaan ja vahvistaa sen avulla elämänkokemusta mm. muistelulla.

* Omatuokiot ovat hoitajan ja asukkaan yhteistä aikaa, jotka vietetään asukkaan toivomalla ja hänelle merkityksellä tavalla. Yhteinen kahden ihmisen arvostava kohtaaminen vahvistaa asukkaan myönteistä kokemusta itsestään ja omasta merkityksellisyydestään.

* Säännölliset asukaskokoukset tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä lisäävät osallisuuden tunnetta.

* Kannustamme asukkaita omatoimisuuteen jäljellä olevien voimavarojen mukaan sekä tarjoamme valinnan mahdollisuuksia luoden onnistumisen, tarkoituksellisuuden ja pystyvyyden kokemuksia.

* Tarkoituksellisuuden kokemuksia luovat myös yhdessä tekeminen ja erilaiset elämykset, joita voivat olla vaikkapa leipominen, hyvä ruoka, taide tai luonnon tarjoamat kokemukset. Kodeillamme käy erilaisia vieraita aina esiintyvistä taiteilijoista eläimiin ja teemme retkiä luontoon.

* Emme unohda myöskään hengellisiä tarpeita ja teemme yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa.

* Haluamme tukea myös läheisiä, yhdessä voimme mahdollistaa asukkaiden hyvän, yksilöllisen ja tarkoituksellisen elämän

Johanna
Paavolainen

Kehitysjohtaja, LL

Hoiva Mehiläinen

Pääministeri Sipilää viehätti erityisesti ”Tyynen huone”. Sipilä kommentoikin, että ”Hienolta näyttää, täältähän täytyy alkaa katselemaan itselleen paikkaa!”

Asuntomessut Porissa jatkuvat vielä 5.8 saakka. Tervetuloa tutustumaan Villa Luotoon!

Yksittäiset ihmiset tulivat kertomaan yksikön johtajalle muistoja aiemmista kokkotapahtumista ja kertoivat herkistäviä juhannusmuistojaan, mm. iäkäs herra paluumuuttaja oli erittäin onnellinen, että sai vielä tulla kokolle Toivonlahteen.

Ensi vuonna- jos Luoja suo- panostamme juhannustapahtumaan myös ohjelmallisella osuudella.

Me Mehiläiset saimme runsaasti kiitosta kokkoväeltä, onnentoivotuksia ja kannustusta, Toivonlahti on herännyt uuteen eloon!

Kiitos kunnan ja pelastuslaitoksen, sekä Lions- järjestön, joiden yhteistyönä saimme tällaisen elämyksen toteutumaan! Tapahtuma oli todella ”menestys”, väkeä tuli paikalle reilu 200, lisäksi hoivakodin asukkaita. Osa asukkaista seurasi kokkoa parvekkeilta.

Ravintola Toivo oli avoinna ja palveli asiakkaita, keittiö oli panostanut maittavilla leivonnaisilla ja paistoksilla sekä virvokkeilla tapahtumaan.

Juhla- ja tervetulopuheen pidin paloauton megafoniin. Tuuli oli niin kova, ettei puheeni olisi kuulunut kuin ehkä aivan lähimmille kuulijoille. Suurin osa asukkaista seurasi juhannuskokkoa parvekkeiltahoitajiemme kanssa. Pelastuslaitoksella oli oma kalustoesittely. Paikalla oli myös lapsiperheitä paljon.

Ravintola Toivossa oli vilskettä ja asiakkaita riitti ihan yliajalle. Kiitokset ravintolamme henkilökunnalle huikeista leivonnaisista ja tarjoiluista !!

Heli Pirhonen

Yksikön johtaja

Mainiokoti Toivonlahti

Saimme kotiimme Villa Luotoon vieraaksi avajaispäivänä ministeri Tiilikaisen delegaatioineen.

Lämpimästi Tervetuloa asuntomessuille Poriin tutustumaan Villa Luotoon!

Päivi Luopajärvi

Myynti- ja markkinointipäällikkö

Hoiva Mehiläinen

Mehiläinen uudistaa palvelukotiasumista Suomessa, josta Villa Luoto on tuorein esimerkki.

– Villa Luodossa asumis- ja palveluratkaisut tukevat yhteisöllistä ja turvallista arkea. Palvelut toteutetaan asukkaiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti kevyemmistä palveluista aina kokonaisvaltaiseen, ympärivuorokautiseen hoivaan ja ohjaukseen. Käytössä on myös palvelukotikohtainen laatumittaristo, operatiivinen johtaja Mikko HämäläinenMehiläisestä sanoo.

Lue lisää tiedotteesta

Tutustu Einoon:

Eino syntyi v. 1926 oululaisen sekatavarakauppiaan perheeseen. Kotona huomattiin jo varhain pojan musikaalisuus. Opettajaseminaarissa Eino tapasi tulevan vaimonsa, porilaisen Annikin. Valmistuttuaan pariskunta päätti perustaa kodin Poriin. Lapset lensivät pesästä aikanaan, Eino ja Annikki ikääntyivät toisistaan huolta pitäen.

Pariskunnan elämän käännekohta oli eräs syyskuinen päivä. Eino soitti Annikille kaupungilta kertoen, että ei muista miten pääsee kotiin. Eino sai Alzheimer -diagnoosin. Kolmen vuoden kuluttua tehtiin päätös, että Eino muuttaa hoivakotiin, piano mukanaan. Annikki istui tuolloin myös jo pyörätuolissa, Einon hoitaminen oli käynyt mahdottomaksi kotioloissa

Tänään Eino on tyytyväinen ja onnellinen uudessa kodissaan Villa Luodossa. Piano soi edelleen lähes virheettömästi, pitkälle edenneestä muistisairaudesta huolimatta. Annikin tullessa vierailulle valo syttyy Einon silmissä: ”Oletko sinä rakkaimpani Annikkini”?

Einolle sopiva asumismuoto: tehostettu palveluasuminen Villa Luodossa

Muistisairaudet lisääntyvät suomalaisen ikääntyvän väestön keskuudessa ja Mehiläisellä on niiden hoidossa pitkä kokemus ja laaja asiantuntemus.

Kun muistisairaus etenee, on palvelukoti hyvä ja turvallinen vaihtoehto asumiselle. Turvallisuutta rakennetaan sekä muistisairaille sopivien tilojen kautta että rakentamalla hyvää elämää ja osallistavaa arkea. Palvelukodissa asuminen helpottaa ja tuo turvallisuutta myös läheisille, joilla on huoli omasta muistisairaasta läheisestään.

Palvelukodin hoitajat auttavat ja huolehtivat päivittäisten tarpeiden toteutumisessa, ja asiakasta osallistetaan kodin yhteisössä erilaisin keinoin omaan arkeen. Esimerkiksi Einon pianonsoitto ilahduttaa Villa Luodon asiakkaita, omaisia ja henkilökuntaa yhtä lailla! Läsnäolo ja kosketus ovat myös tärkeitä arjen lämpöä tuovia asioita. Asiakkaan mielipidettä kuunnellaan ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan.

Villa Luodon henkilökunnalla on vahva osaaminen muistisairauksiin liittyen. Heillä on tarvittava tieto muistisairauksista ja niiden aiheuttamista oireista sekä ammattitaito asiakkaiden kohtaamiseen. Villa Luodossa muistisairaiden tarpeet on huomioitu myös rakennuksen suunnittelussa. Palvelukodin turvallisella pihalla muistisairaidenkin asukkaiden omatoiminen ulkoilu on mahdollista. Rakennuksessa on myös luonnonvalon vaihtelua noudatteleva dynaaminen valaistus, joka toimii osana muistisairaan turvallista hoitoa.

Tutustu Tyyneen

Tyyne syntyi Hämeenkyrössä juhannusaattona 1916. Martta-äiti elätti perhettään myös käsitöillään, nuo taidot siirtyivät äidiltä tyttärelle. Tyynen ensimmäinen aviomies Pentti menehtyi rintamalla. Uusi rakkaus löytyi vuonna 1992 menehtyneen, kenkäkauppiaana toimineen Martin puolisona Porissa.

Tyyne on tunnettu sosiaalisesta ja iloisesta luonteestaan ja pistämättömästä tarinankerronnasta. Hän eli itsenäistä elämää vuoteen 2016 saakka omassa kodissaan. Eläkeläiskuoro, vanhusneuvosto ja käsityöt olivat rakkaita harrastuksia. Voimat heikkenivät yllättäen syksyllä 2016 ja oli aika tehdä päätös turvallisempaan elämän piiriin siirtymisestä.

Nyt 101- vuotiaana Tyyne viettää elämänsä ehtoota Villa luodossa. Lapset monessa polvessa käyvät tervehtimässä Tyyneä, jonka muisti on edelleen erehtymätön.

Tyynelle sopiva asumismuoto: tehostettu palveluasuminen Villa Luodossa

Tyynelle sopiva asumismuoto: tehostettu palveluasuminen Villa LuodossaYhteisöllinen ja yksilöllinen asuminen Villa Luodossa tarjoaa Tyynelle hänen kaipaamaansa turvaa ja tukea – mutta myös mahdollisuuden jatkaa oman näköistä elämää.

Villa Luodossa asiakkaisiin ja heidän mieltymyksiin tutustutaan huolella ja ne huomioidaan päivittäisessä arjessa. Jokainen asiakas voi kalustaa oman huoneensa oman näköisekseen ja tuoda mukanaan rakkaita esineitä aiemmasta kodistaan. Tyynellä ja hänen omahoitajallaan on säännöllisesti omatuokioita*, joiden aikana tehdään yhdessä Tyynen toiveiden mukaisesti hänelle rakkaita ja tärkeitä asioita.

Omaiset, läheiset ja heidän läsnä-olonsa tuoma ilo ovat tärkeä osa Villa Luodon arkea. Ovet ovat auki läheisille aina ja palvelukodissa järjestetään yhteisiä juhlia ja tilaisuuksia. Myös omaisten palaute on tärkeää. Sitä kysytään säännöllisesti ja palvelukodissa järjestetään omaisten iltoja, joissa kodin toimintaa kehitetään yhdessä.

Villa Luodon tilojen suunnittelussa on huomioitu ikääntyneiden asiakkaiden tarpeet, mm. liikkumisen haasteet ja apuvälineet. Myös iän mukanaan tuomat näkemisen ja kuulemisen haasteet on huomioitu esimerkiksi valaistuksessa ja käytetyissä sisäväreissä.

*) Omatuokiot ovat asiakkaiden toiveiden mukaan suunniteltua kahdenkeskistä aikaa omahoitajan kanssa. Omatuokiot ovat yksi Hoiva Mehiläisen laatulupauksen mittareista, joita seurataan kuukausittain.

Kuusikkoaho Oy:n Virkkulankylä-konseptin mukaisen kohteen Asuntomessuille rakentaa Siklatilat Oy.