Varkauden Kauppakadun varrelle valmistuvaan Mainiokoti Kruunuun tulee 30 ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikkaa ikäihmisille. Uuteen rakennukseen rakennetaan samalla myös 15 palveluasuntoa, joihin tarjotaan palveluja tulevien asukkaiden tarpeen mukaan. Palvelukotiin tulee yhteensä 45 asukaspaikkaa, joista löytyy erilaisia asumisratkaisuja – niin ympärivuorokautista hoivaa kuin kevyempääkin palvelua tarvitseville.

– Kesällä 2018 valmistuva Mainiokoti Kruunu sijaitsee keskeisellä paikalla niin, että palvelut ovat lähellä. Uusi palvelukoti työllistää avautueessaan noin 20 henkilöä, Mehiläisen hoivapalveluiden myyntijohtaja Sami Vaateri kuvailee. Lue lisää

Lähdimme kahdella taksilla Käpylästä kohti puutarhaa, jossa kiertelimme ensin puutarhan sisätiloissa. Nautimme aurinkoisesta säästä ulkona kahvitellen kaunissa puutarhassa. Sää oli lämmin ja aurinkoinen, puutarhassa oli sattumalta muusikko soittamassa kitaraa ja laulamassa. Jäimme hetkeksi kuuntelemaan musiikkia ja levähdimme puutarhassa kiertelyn lomassa. Asukkaat ja työntekijät olivat tyytyväisiä retkeen!

Fysioterapeutti Laura Koivisto, Mainiokoti Käpylä

Ihmisiä saapui tontin joka kulmalta puutarhaamme. Pation ovella oli jo tungosta. Ilmassa tuoksui tavanomaisen kahvin lisäksi grillimakkara. Olutta, limonaadia sekä leivonnaisia kannettiin paraikaa kioskikahvilaan. Puheenporinan katkaisi kaukaa kuuluva ja lähestyvä matala jylinä. Keskityimme kuuntelemaan, kuin joulupukkia olisi odoteltu. Joku taisi sen ääneen sanoakin. Kioskin hoitajana toimivan koululaisen Henrin kasvoille levisi ensimmäisenä se varma virne,”Kyllä ne tulevat!”

Makkaranpaistajakin laski pihtinsä ja puutarhaan kokoontuneen joukon liikehdintä pysähtyi. Jylinä lähestyi, saavutti aikamoisen ääniparatiisin. Pian parkkipaikalle vyöryi kymmenkunta upeaa moottoripyörää. Olin varmasti ensimmäisten joukossa heitä vastaanottamassa. Kujansuu MC moottoripyöräkerho saapui vieraaksemme. Juhlallisesti toivotimme heidät tervetulleiksi. Sain kunnian ohjata heidät puutarhapoluille tervehtimään lähemmin asukkaita. Kunniakierroksen jälkeen he esittelivät asukkaille pyöriensä ominaisuuksia. Osa asukkaista olisi varmasti halunnut kyytiin (äijät tietenkin).

Asukkaiden läheisiäkin oli paikalla, sekä vapaaehtoinen makkaranpaistaja. Joku kysyi, ”Kuka tämän keksi?” Keksijänä oli Kontiokodin lähihoitaja Helena, jonka veli on kyseisen kerhon jäsen. Mahtava idea, ehkäpä luvassa seuraavaksi autokerholaiset- kuka tietää.

Kyllä oli hieno tapahtuma, totesi joku asukkaista. Näinkin voi juhlistaa Suomea. Varsinainen Suomi 100 -juhla oli meillä juuri Juhannuksen kynnyksellä, silloin vieraanamme oli baritoni Seppo Kinnunen. Mehto- kodin henkilökunta oli etsinyt ja laittanut Suomen presidenttien kuvat seinälle. Ne herättivät varmasti muistoja asukkaiden ja heidän läheistensä mielessä. Juhlatila oli koristeltu siniristilipuin. Tarjolla oli ala- sekä yläkerran yhteistiloissa perinteinen kahvipöytä pullakransseineen.

Kaikille teille terveisiä meiltä täältä Kotkasta!

Kaija-Liisa Pekkola

Yksikön johtaja Mainiokoti Karhula

Moni haluaa elää hyvän elämän terveenä. Eläkkeellä olevat näkevät usein selvästi sen, että terveyden heikkeneminen heikentää myös elämän laatua. Esimerkkejä löytyy omista tuttavista, jotka eivät terveyden pettäessä ennättäneetkään nauttia eläkevuosien vapaudesta, Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäriAri Rosenvall summaa taustoja eläkkeellä olevien suurimpiin terveyshuoliin.Lue lisää

Villa Timantti – nimellä toimiva palvelukoti tuottaa ikääntyneiden ympärivuorokautisia asumispalveluita Littoisissa Kaarinassa. Yhtiöllä on 36 asukaspaikkaa.”Villa Timantti tunnetaan Varsinais-Suomen alueella korkealaatuisista palveluistaan. Toiminnassa on panostettu asukkaiden tarpeista lähtevään arkeen. Olemme erittäin iloisia saadessamme Villa Timantin osaksi Mehiläisen ikääntyneiden palveluita”, sanoo Mehiläisen hoivapalveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus. Lue lisää

Jouko Linjama opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiaineiden lisäksi sävellystä Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla. Samoihin aikoihin hän opiskeli Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä ja kirjallisuutta. Sävellysopintojaan Linjama jatkoi Kölnin musiikkikorkeakoulussa opettajinaan Bernd Alois Zimmermann ja Gottfried Michael Koenig. Linjama osallistui myös Karlheinz Stockhausenin sävellysseminaariin vuonna 1963.

Linjama toimi Tuusulan kanttorina-urkurina vuosina 1964-1997. Urkuteosten lisäksi Linjama on säveltänyt oratorioita sekä Suomen Kansallisoopperan tilaaman kamarioopperan Suomalainen Tapiiri. Linjaman tuotantoon kuuluu myös kuoro- ja yksinlaulusarjoja sekä kaksi jousikvartettoa.

Jouko Linjaman teokset ovat syntyneet usein sävellyskilpailujen innoittamina. Hän on voittanut ensimmäisen palkinnon seitsemässä Suomen ja Pohjoismaiden sävellyskilpailussa. Linjaman kirkkomusiikkituotanto on palkittu Suomen kirkon sävellyspalkinnolla.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä suuntasimme työtoverin kanssa aamulla kohti Hyvinkäätä. Olimme kuulleet, että muutto Mehiläisen Mäntykotoon oli kirvoittanut säveltäjän luovuutta. Mehiläisaiheista musiikkia oli tietomme mukaan sävelletty hiljattain Kalevalan tekstiin. Molemmat olimme erittäin kiinnostuneita musiikin harrastajina, soittajina ja laulajina näkemään ja kuulemaan Linjaman aivoituksia.

Meitä vastaanottamassa oli iloinen herrasmies pilke silmäkulmassa vaimonsa Tarun kanssa. Juttu alkoi luistaa välittömästi. Yhtymäkohtana toimi tänä vuonna 50- vuotta täyttävä Candomino- kuoro, joka esittää Jouko Linjaman säveltämää Kalevala-sarjaa. Toinen meistä haastattelijoista laulaa kyseisessä kuorossa. Linjama kertoi olleensa vuonna 1985 kuoron kanssa Budapestissä ja muisteli unkarilaisten ottaneen Kalevalan hyvinkin omakseen.

Linjama kuvaa kuinka Kalevalan tekstit ovat samalla niin kauheita ja kauniita. Erityisesti Linjamaa on puhutellut tunnettu Akseli Gallen- Kallelan teos ”Lemminkäisen äiti”. Maalaus kuvaa kohtausta Kalevalasta. Lemminkäinen oli tapettu ja silvottu, ruumiin palat oli heitetty tummaan jokeen, Tuonelan virtaan. Lemminkäisen äiti on haravoinut poikansa ruumiinosat joesta ja ommellut hänet taas kokonaiseksi. Maalauksessa äiti odottaa katse ylös suunnattuna mehiläistä, joka toisi hunajaa Ukko ylijumalan halleista. Hunaja herättäisi Lemminkäisen taas henkiin.

Elämänuraansa pohtiessa sävellystöistänsä erityisen tärkeäksi Linjama on kokenut radion tilaamat oratoriot ja kansallisoopperan tilaaman  ”Suomalaisen Tapiirin”. Linjama kertoo soljuvasti ja värikkäästi säveltäjän työn intensiivisyydestä siteeraten Aulis Sallista ”Ooppera merkitsee kahden vuoden pakkotyötä, tuo kesti 1,5vuotta”.

Linjama kertoo olleensa ”säveltämiseen kallellaan” jo nuorena poikana, muistellen kuinka Jyväskylän lyseon 7. luokalla latinan opettaja nuhteli. Poika kirjoitti oppikirjan sivuun nuotteja, kun olisi pitänyt opiskella latinaa. Opettaja oli ilmoittanut, että oppilas Ilmari Hannikaisella oli tapana tehdä samaa, mutta kyllä tämä latinakin on tärkeää!

Jouko Linjaman isä, tunnettu säveltäjä Jaakko Linjama voitti Helsingin Olypialaisten olympiahymni- kilpailun vuonna 1952. Tuon tapahtuman jälkeen poika innostui myös itse, ollen sillä tiellään.  Laulusarjoja Linjama kertoo tehneensä hirvittävästi. Linjama muistelee Tuusulan aikojaan, jolloin ystävänsä Einari Vuorela ilmestyi ovelle talviturkki päällä runojensa kanssa. Näistä tapaamisista syntyi paljon musiikkia.

Linjama muistelee lämmöllä myös Kölnin stipediaatti aikojaan, jolloin mukana oli jo vaimo ja kaksi poikaa. Asuntoa lämmitti kamina, jonka päällä ruuat laitettiin.

Linjama kertoo säveltävänsä edelleen aktiivisesti, tuotteliaan säveltäjän päässä soi koko ajan. Sävellystyöskentelyään Linjama vertaa Veijo Mereen, joka on sanonut että hänen kirjoittaessaan romaania ”lause siittää lauseen”. Sävellystä kirjoittaessa idea kasvaa ja laajenee työtä tehdessä, joskin mielikuva lopullisesta kokonaisuudesta on jo olemassa -jossakin.

Viemisiksi saimme säveltäjämestari Jouko Linjamalta käsin kirjoitetun partituurin: ”Kolme mehiläislaulua sekakuorolle Kalevalan tekstiin” op.143 (2017). Haaveenamme on, että teos kantaesitetään Hyvinkäällä syksyllä 2017 Candomino- kuoron toimesta.

Kiitokset Jouko Linjamalle ikimuistoisesta tapaamisesta!

Päivi Luopajärvi

Joachim Saulamaa

Arkkitehtuurisesti arvokas Ankkurin liike- ja toimistorakennus (Kipparinkatu 2, Espoo) saneerataan Mehiläisen uudeksi ikäihmisten palvelukodiksi, joka tarjoaa asukkailleen ympärivuorokautista hoivaa. NCC hoitaa perinteikkään arvorakennuksen saneerauksen ja rakentaa pihapiiriin kolme uutta kerrostaloa, joihin Mehiläinen tulee tarjoamaan myös itsenäisempää vuokra-asumista ja kotiin vietäviä palveluja, kuten palvelukodin asuntoihinkin.Lue lisää

Palokkajärven rantamaisemiin rakentuva Mehiläisen palvelukoti on osa isompaa korttelihanketta, johon kuuluu myös Jyväskylän Varttuneiden Asumisoikeusyhdistyksen (JASO) asumisoikeusasuntoja ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja. Lue lisää

Mehiläisen hoivapalveluiden brändi on uudistunut kevään 2017 aikana. Myös kaikissa Mainio Vireen palvelukodeissa olemme siirtyneet Mehiläisen brändiin.

Ikääntyneiden palveluissa toimimme kahdella palvelubrändillä,Mehiläisen VillatjaMehiläisen Mainiokodit. Villat tarjoavat ensiluokkaista asumista avarissa ja korkeat vaatimukset täyttävissä tiloissa. Villojen palvelutarjontaan kuuluu myös erilaisia lisäpalveluja. Mehiläisen Mainiokodit tarjoavat yksilöllisiä ja ihmisläheisiä hoivapalveluja ikäihmisille. Panostamme Mainiokotien toiminnassa laadukkaaseen hoitoon ja hoivaan, yhteisöllisyyteen ja elämänmakuiseen arkeen.

Hoivapalveluiden www-sivut päivitämme uuteen ilmeeseen alkukesän aikana. Uudet sivut on suunniteltu käyttäjälähtöisesti niin, että sivustoa on mahdollisimman helppo käyttää. Ajankohtainen tieto ja palvelukotien tapahtumat ovat nyt helposti löydettävissä etusivulla.

Sivujen kehitystyö jatkuu edelleen ja pyrimme rakentamaan sivuista mahdollisimman selkeät ja helppokäyttöiset. Kuulemme mielellämme palautetta uusista sivuistamme ja meille voikin laittaa parannusideoita palaute-lomakkeen kautta.

Mikkelin Hallituskadulla (Hallituskatu 3) sijaitseva rakennus saneerataan ja siihen avataan Mehiläisen uusi ikääntyneiden palvelukoti Villa Marski, johon asukkaat pääsevät muuttamaan vuoden 2018 kesän loppupuolella.

Villa Marskin viihtyisissä kevyeen palveluasumiseen tarkoitetuissa asunnoissa voi asua itsenäisesti omassa kodissa ja hyödyntää hoivapalveluita yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kevyemmän palveluasumisen lisäksi asukaspaikkoja on tarjolla myös asukkaille, jotka tarvitsevat hoivaa päivin öin. Heitä varten osaava henkilökunta on paikalla hoivakodissa ympäri vuorokauden. Lue lisää