Paciuksenkadun kiinteistö kantaa monelle Mehiläiselle mukanaan nostalgiaa. Kiinteistössä toimivat aiemmin Mehiläisen pääkonttoritoiminnoista muun muassa sosiaalipalveluiden johto ja asiantuntijat. Nyt kiinteistö saa täysin uuden elämän, kun taloon rakentuu muun muassa Mainiokotien uusi ikääntyneiden koti, Mainiokoti Pacius.

Uusi kohde on aikaansaanut erityistä kiinnostusta hankkeen työryhmän parissa. 

– Rakennus on monelle Mehiläisen sosiaalipalveluiden työntekijälle erityisen tärkeä, sillä meistä useat ovat työskennelleet siellä vuosia. Toisaalta rakennus sijaitsee erinomaisella paikalla niin liikenneyhteyksien kannalta kuin maisemallisesti. Onkin upeaa, että pääsemme tarjoamaan tällaisella historialla ja sijainnilla varustetun uuden kodin ikääntyneille asukkaillemme, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Satu Ahola.

Vastuullisuus suunnittelutyön ytimessä

Paciuksenkadun kiinteistössä tehdään parhaillaan purku- ja rakennustöitä. Työmaalla työskentelee keskimäärin 40–50 ihmistä kerrallaan, kokonaisuudessaan työmaan käytäntöihin on perehdytetty parisataa ammattilaista. Vastuullisuus on ollut kodin suunnittelutyön ytimessä. Teknisissä ratkaisuissa painotetaan kestävyyttä, energiatehokkuutta ja nykyaikaisia turvallisuusjärjestelmiä.

– Kohteen saneeraaminen olemassa olevaan ulkokuoreen vähentää merkittävästi rakentamisen päästöjä. Energiatehokkuutta parannetaan omalla aurinkosähköjärjestelmällä, ja kaikissa tiloissa hyödynnetään energiatehokkaita LED-valaisimia. Rakennuksen tehokas lämmön talteenotto ja keskitetty rakennusautomaatiojärjestelmä optimoivat jatkuvasti energiankulutusta, sanoo sosiaalipalveluiden liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Antti Uitto.

Valoisuutta ja avaruutta

Rakennuksen pohjaratkaisu mahdollistaa sen, että asukashuoneet tulevat olemaan avaria ja valoisia. Ruoka valmistuu asukkaille kodin omassa keittiössä. 

Asukkaiden yhteisessä käytössä tulee olemaan ylimmässä kerroksessa sijaitseva entinen takkahuone, johon tehdään monitoimitila harrastekäyttöön. Monitoimitilan yhteyteen rakentuu kattoterassi, josta avautuu upeat näkymät läheiselle Huopalahdelle. Terassille rakentuu viihtyisiä oleskelutiloja ja mahdollisuus grillaamiseen. Osa terassista on katettu ja lasitettu, joten maisemista pääsee nauttimaan, vaikka sää ei suosisikaan.

Asukaslähtöistä ja turvallista

Mehiläisen ikääntyneiden kotien suunnittelutyössä painotetaan asukaslähtöisyyttä ja turvallisuutta. Kaiken suunnittelutyön lähtökohtana on ajatus siitä, että asukkaille rakennetaan omia koteja.

– Valaistuksella, sisustuksella ja arkkitehtuurilla on keskeinen rooli turvallisen ja kodinomaisen ympäristön luomisessa, jossa selkeät kontrastit ja häikäisemätön valaistus tukevat asukkaiden omatoimisuutta ja arjen sujuvuutta. Suurilla ikkunoilla, luonnonvalolla ja miellyttävillä akustiikkaratkaisuilla vahvistetaan kodinomaista tunnelmaa ja edistetään asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, kuvailee Uitto.

Kaikilla asukkailla tulee Mainiokoti Paciuksessa olemaan oma huone, jonne voi tuoda myös omia tuttuja kalusteita, tauluja ja valokuvia. Tutuilla esineillä tilasta tulee koti. Yhteiset tilat suunnitellaan ja sisustetaan mahdollisimman kodikkaiksi.

– Toivoisimme, että avarat ja valoisat tilat kutsuvat viettämään aikaa yhdessä. Haluamme, että hoivakoti on ennen kaikkea koti, päättää palvelujohtaja Hanna Voutilainen.

Mainiokoti Paciuksen kanssa samaan rakennukseen avautuu myös vammaisten asumispalveluita tarjoava Onnikoti Fredrik.

Myös piha- ja hissityöt etenevät. Vaikka työmaan äänet kaikuvat käytävillä, ei mene enää kauaa kun rakennustyömaan pöly vaihtuu kodin lämpöön.

Näin työt etenevät kerroksittain

1. kerros

Ensimmäisessä kerroksessa on saatu keittiön lattia valmiiksi. Samalla pihatyöt etenevät rakennuksen ulkopuolella.

2. kerros

Toisessa kerroksessa on tehty ruiskurappauksia. Kerroksen ilme on viimeistelty, ja maalaustyöt ovat pääosin valmiit.

3. kerros

Kolmannessa kerroksessa on tehty maalaustöitä, joista on edetty lattioihin ja matonasennustöihin.

4. kerros

Neljännessä kerroksessa on keskitytty mattoasennuksiin, ja hissiaulan lattia on saanut uuden, laatoitetun pinnan.

5. kerros

Kerroksessa ovat olleet käynnissä hissin purkutyöt sekä kylpyhuonekalusteiden asennukset. Myös ensimmäinen ovitoimitus saapui työmaalle.

6. kerros ja kattoterassi

Kuudennen kerroksen porrastornin runko nostettiin onnistuneesti paikoilleen. Myös tulevan kattoterassin pollarit asennettiin ja runko nostettiin katolle. Työt kattoterassilla ovat jatkuneet runkotöiden merkeissä.

Tulevat työvaiheet

Seuraavaksi projektissa keskitytään saapuneiden ovien asennuksiin sekä muihin kalusteasennuksiin. Työmaa etenee suunnitellusti kohti valmista kokonaisuutta.

Lempeä hoiva -hanke toteutettiin Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulujen, Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Betesda-säätiön yhteistyönä. 1.9.2023–30.6.2025 käynnissä olleessa hankkeessa kehitettiin toimintamalli lääkkeettömien ja luovien menetelmien lisäämiseksi hoivakotien arkeen. Käytännön kokeilujen ja valmennusten kautta luotiin myös konkreettinen, vapaasti hyödynnettävä materiaalipankki auttamaan hoivakoteja toimintansa kehittämisessä. 

Mainiokoti Lähdeniityssä työskentelevä, lääkehoidosta vastaava sairaanhoitaja Heidi Leppänen hyödynsi hankkeen oppeja pohtiessaan, miten muistisairaiden parissa voidaan olla mahdollisimman kiireettömästi ja rauhallisesti, ja vuorovaikutusta niin hoitajan ja asukkaan kuin henkilökunnan jäsentenkin välillä parantaa. 

Näyttötyöstä syntyi työkalu koko työyhteisölle 

Leppänen suorittaa lähiesihenkilötyön erikoisammattitutkintoa Mercuria Prossa, ja on luonut opintojensa ohella työpaikalleen Lempeä hoiva -hankkeen innoittamia, uudenlaisia konsepteja. Hän toteutti näyttötyönään Mainiokoti Lähdeniittyyn käytännöllisen Vinkkivartti-nimisen työkalun, joka edistää tiedonvälitystä vuorotyössä. 

– Vinkkivartti lähti liikkeelle selkeästä tarpeesta parantaa arjen viestintää, Leppänen sanoo. 

Ensimmäinen versio Vinkkivartista oli tiivis, korkeintaan 15 minuutin tietoisku, joka jaettiin henkilöstölle aina osastopalaverin yhteydessä. 

– Vartti saattoi sisältää tärkeää tietoa esimerkiksi kirjaamisesta tai vastuuhoitajan tekemän havainnollisen infograafin saattohoidosta, Leppänen kertoo. 

Pian konsepti alkoi kehittyä vieläkin keskustelevampaan suuntaan, kun Leppänen ymmärsi, ettei yksisuuntainen tiedonanto ole yhtä kuulijaystävällinen. 

– Muutimme Vinkkivartin podcast-tyyppiseksi Teams-nauhoitteeksi, jossa haastattelen aina jotakuta työntekijää. Olen haastatellut esimerkiksi tilausvastaavaa siitä, miten varastoon tilataan tavaraa, Leppänen kertoo. 

Dialogi on osoittautunut toimivaksi tavaksi viestiä asioista, koska se on yksinpuhelua huomattavasti kiinnostavampi sekä tekijälle että kuulijalle. Teams-nauhoitteet lähetetään työntekijöille sähköpostilla lyhyen saatteen ja selkeän ohjeistuksen kanssa. Ne on myös litteroitu, mikä helpottaa tallenteiden katselua työntekijöille, jotka eivät puhu äidinkielenään suomea. 

Aistihuone herättää muistot ja aktivoi aistit 

Lempeä hoiva -hankkeen teemaa jatketaan Lähdeniityssä koko loppuvuoden ajan, mm. sisäpelimaailman, lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien, musiikin ja taiteen merkeissä. Askartelussa on käytetty hauskaa ja turvallista syötävää muovailutaikinaa, johon otettiin idea suoraan hankkeen työkalupakista. 

Hankkeen innoittamana Lähdeniittyyn syntyi myös ihastuttava aistihuone, jonka mainiokodin virikevastaavat ovat luoneet yhdessä Leppäsen ja yksikön toisen sairaanhoitajan Katri Hokkasen kanssa. 

Aistihuoneessa on esimerkiksi projektori, jolla heijastetaan seinälle luontoaiheisia videoita, kuten tunnelmallista syksyn sateista metsää, linnunlaulua ja tuulen rauhoittavaa huminaa. 

Huoneessa on myös kuulokkeet huonokuuloisempia asukkaita varten, jotta myös he pääsisivät kokemaan ääniä ja musiikkia. Aistihuoneesta löytyy lisäksi tuoksutarjotin, josta voi tuoksutella kauden mukaan vaihtuvia, muistoja herättäviä tuoksuja. 

Tilasta löytyy monenlaisia mielenkiintoisia tunnusteltavia asioita, kuten pehmeitä kankaita ja villaa, hypistelymuhveja sekä aitoja, vaihtuvia luontoelementtejä, kuten käpyjä, kiviä, hiekkaa, soraa ja sammalta. 

Aistihuoneen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon paitsi kaikki aistit, myös tietenkin tunteet. Siellä on muistoja herättävää rekvisiittaa, kuten puhelin, tuoksuvia katajanoksia ja pienet, nostalgiset lapsen Reino-tohvelit. 

Huone on otettu hyvin vastaan

Uusi aistihuone on pikkuhiljaa löytänyt käyttäjiä, kun hoitajat ovat käyneet tutustumassa siihen aamutauoilla, ja tilaa on käyty katsomassa asukkaiden kanssa. Varsinkin tuoksutarjotin on ollut tykätty, ja erityisesti tervan ja savusaunan tuoksut ovat herättäneet keskustelua ja muistoja. 

Leppänen kertoo erään asukkaan muistelleen, miten tervaa olisi tarvittu veneen kunnossapitoon ja toisen pohtineen, olisiko maatilan työkalutkin aikoinaan tervattu. Pienet Reino-tohvelit ovat tietysti herättäneet ihastusta, ja lampaanvilla kosketuslevyssä saanut silittäjiä, sekä johtanut muistelemaan, miltä naapureiden lampaat lapsuudessa kuulostivat.

Lempeä Hoiva -hankkeen kuvauksen lähteenä käytetty: https://www.laurea.fi/hankkeet/l/lempea-hoiva—hyvinvointia-hoivakotien-henkilokunnalle-ja-asukkaille/

Mainiokotien uusi hoivakoti sijoittuu Seinäjoella Piirin historialliselle ja luonnonkauniille alueelle, joka toimii nykyään kulttuurin, vapaa-ajan ja matkailun kehtona.

– Olemme erittäin iloisia päästessämme nyt kertomaan uudesta rakentuvasta kodistamme. Taloon valmistuu yhteinen monitoimitila ja avarat oleskelutilat asukkaille, pariskuntahuoneita sekä oma valmistuskeittiö. Asukaspaikat ovat kahdessa kerroksessa ja lisäksi yhteen kerrokseen tulee tukitiloja, kertoo Mainiokotien palvelujohtaja Sari Autio.

– Kotiin valmistuu turvalliset ja kodikkaat tilat, jotka tukevat ikäihmisten yksilöllisiä tarpeita ja yhteisöllisyyttä. Näitä tukevat myös erityisesti kodin sijainti ja ympäristö, johon koti sijoittuu. Olemme erityisen iloisia uuden Mainiokodin tulevasta sijainnista, upeasta Piirin uudesta alueesta, Autio toteaa.

Piirin alueelta löytyy historiallisia rakennuksia, metsäalueita ja puutarha-alueita. Myös muita toimijoita ja palveluja alueella on runsaasti, muun muassa kirkko, sairaalamuseo, teatteri ja ravintola.

Uusi hoivakoti valmistuu Seinäjoelle vuoden 2027 alussa. Kohteen rakennuttajana toimii Plus Hoivakodit ja urakan toteuttaa Rakennus K. Karhu Oy.

– Kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ympäristövastuullisuus käyttämällä uusiutuvaa energiaa lämmityksessä sekä vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja. Rakennusaikainen työmaa on päästötön, kertoo Plus Hoivakotien partner Alex Gullichsen lopuksi.

Teksti on julkaistu lehdistötiedotteena 2.10.2025.
Tiedotteen havainnekuva Axel Mörnen kadulta: Rakennus K. Karhu Oy

Pirkko Mannola on hurmannut yleisöjä jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 1958 Miss Suomeksi kruunattu Mannola on monipuolinen viihdetaiteilija, joka on vaikuttanut niin kotimaassa kuin kansainvälisillä areenoilla. Mannola tunnetaan lahjakkuutensa lisäksi terveellisistä ja aktiivisista elintavoistaan, ja hän onkin toiminut hyvinvoinnin ja liikunnan puolestapuhujana, muun muassa Kunnossa kaiken ikää -kampanjan keulakuvana.

– Haluan olla positiivinen esimerkki siitä, että ikä ei ole este millekään. Jos sinulla ei ole liikuntarajoitetta tai sairautta, pystyt tekemään todella paljon oman terveyden ja kunnon eteen, Mannola sanoo. 

Liikunta elämäntapana

Kuntosalilla käymisen Mannola kertoo aloittaneensa vasta viime aikoina. Kotoakin löytyy pieni kuntosali. Mannolan puoliso Göran Stubb polkee kuntopyörää joka aamu, ja aamujumpan tekeminen kotona on pariskunnan yhteinen tapa. Intohimolajikseen Mannola mainitsee joogan, johon hän tutustui laulunopettajansa, joogan Suomeen tuoneen oopperalaulaja Ture Aran kautta. Nykyään Mannola käy joogaamassa espoolaisessa joogastudiossa, jonka iäkkäin asiakas hän arvioi olevansa. Mannola suosittelee jokaista liikkumaan itselleen sopivalla tavalla.

– Tee vaikka ihan vähän, kunhan teet jotain, hän sanoo. 

Liikkuvuus ja kehonhallinta ovat aina olleet iso osa Mannolan elämää. Hän muistelee, miten seisoi joskus päällään teatterin takahuoneessa ennen näytöksiä. 

– Vuorosanat menevät siten paremmin päähän, hän nauraa.  

Spagaattiin Mannola taipuu edelleen. 

– Göran väittää, että käytän sitä keinona viedä huomio siitä, jos laulu on mennyt vähän huonosti. Kun heitän spagaatin, ihmiset eivät muista enää muuta, mutta sen ehdottomasti muistavat, hän vitsailee. 

Kirkkaimpien tähtien joukossa

Mannolan ura esiintyvänä taiteilijana on ollut aktiivinen ja monipuolinen – ja kestävyyttä sekä hyvää kehonhallintaa vaativan työnkin vuoksi on pitänyt pysyä hyvässä kunnossa. 

Musikaalit ovat olleet Mannolan uran fyysisimpiä haasteita. Hän mainitsee erityisesti Åbo Svenska Teaterin Hello Dolly -musikaalin sekä vuoden steppausharjoittelun vaatineen Helsingin Intimiteatterin Tytöt tyrskyissä. Hän muistaa edelleen musikaalia varten harjoittelemansa marssi- ja valssistepin ja innostuu tanssimaan omassa keittiössään. Askeleet sujuvat vieläkin kuin vettä vain. 

Mannolalle on jäänyt vahvasti mieleen myös Intimiteatterin Irma la Douce -musikaali, jonka tanssit olivat niin fyysisiä, että näyttelijöiden hengästymisen vuoksi laulut päätettiin soittaa nauhalta. Yhdessä esityksessä nauha menikin yllättäen poikki. 

– Se oli kauhea tilanne, kun yleisö tajusi, että emme laulakaan suorana. Musikaalissa mukana ollut Seppo Kolehmainen meni yleisön eteen kertomaan savolaisia vitsejä siksi aikaa, että saimme nauhan kuntoon. Monet ihmiset ovat tulleet sanomaan myöhemmin, että he olivat paikalla silloin, kun nauha katkesi, Mannola nauraa. 

Musikaalien lisäksi monilahjakas Mannola on esiintynyt lukuisissa muissa näytelmissä ja elokuvissa sekä luonut uraa laulajana. 

– Tarinani on kuin Liisan ihmemaassa, hän kuvailee.

Hän tuntee olevansa etuoikeutettu, koska on saanut kokea elämänsä aikana niin monenlaista ja tehdä töitä suurten nimien, kuten Tauno Palon, Ansa Ikosen, Esko Salmisen, Vieno Kekkosen ja Lasse Pöystin kanssa – ja Mannola on ansainnut paikkansa tähtien joukossa. 

Kansainvälinen läpimurto

Laulamisen Mannola kertoo aloittaneensa jo nuorena. 

– Lauloin jo koulussa. Muuten olinkin koulussa huono, ainoat hyvät numeroni olivat laulussa ja voimistelussa, hän sanoo.

Mannola voitti kouluaikanaan kaksi kauppaloiden välistä henkistä laulukilpailua. Opettajien huomattua Mannolan lahjakkuuden he alkoivat kannustaa tätä laulamaan enemmän. Myöhemmin, kun Miss Suomi -kilpailussa, jonka Mannola voitti, kysyttiin harrastuksia, tämä kertoi laulaneensa jonkun verran. 

– Iskelmälaulu-ura sai alkunsa oikeastaan siitä, Mannola sanoo. 

1960-luvun alussa Mannola matkusti Berliinin elokuvajuhlille edustamaan Suomea tähdittämänsä Kaks’ tavallista Lahtista -elokuvan kanssa. 

– Joku keksi laittaa minut laulamaan ison orkesterin säestämänä 25 000 ihmisen eteen. Lauloin siellä Dianan ja jännitti niin, etten tiedä, miten siitä selvisin. Todistettavasti olin kuitenkin paikalla, koska seisoin valokuvissa Cary Grantin vieressä, Mannola muistelee jännittävää hetkeä. 

Elokuvafestivaalin yleisön joukossa ollut kykyjenetsijä tuli tilaisuuden jälkeen esittäytymään Mannolalle ja kutsui hänet kuuluisan kapellimestari Werner Müllerin studiolle koelauluun. Hyvin menneen koe-esiintymisen seurauksena Mannolalle tarjottiin levytyssopimusta, joka käynnisti hänen kansainvälisen uransa. Hän esiintyi saksalaisten suuhun paremmin taipuvalla taiteilijanimellä Pirko Manola ja keikkaili seuraavina vuosina ahkerasti ympäri Länsi-Saksaa muun muassa Kurt Edelhagenin ja Hugo Strasserin orkestereiden kanssa. Mannola osallistui myös paikallisiin euroviisukarsintoihin duettona Wyn Hoopin kanssa kahdella kappaleella. He sijoittuivat karsinnoissa neljänneksi. 

Pirkko Mannolan Saksassa edustama levymerkki oli hänen Suomen levy-yhtiönsä kilpailija, minkä vuoksi saksankielisiä levyjä ei julkaistu koskaan Suomessa. Niistä on kuitenkin tehty suomenkielisiä käännöksiä. 

– Toin esimerkiksi Saksassa paljon soitetun Bam-Schi-Bamin taustanauhat Suomeen, ja se levytettiin täällä nimellä Maailman paras levy, Mannola kertoo. 

Vivahteikas ura viihteen huipulla

Maailmanvalloitus ei jäänyt Suomeen ja Saksaan, vaan Göteborgin Lisebergsteaternissa 303 kertaa esitetty Tyttö sopassa, jonka päärooliin Mannola kutsuttiin, oli jättimenestys ja vieraili myös kuukauden ajan Oslossa. Esitys tuotiin lopulta Suomeenkin, jossa Mannola näytteli sen Turun ruotsalaisessa teatterissa Leif Wagerin kanssa silloisen puolisonsa Åke Lindmanin ohjauksessa, ja sitten Intimiteatterissa vastanäyttelijänään Tommi Rinne. Kaiken kaikkiaan näytelmää esitettiin Mannolan tähdittämänä yli 600 kertaa. 

– Se oli hauska komedia, ihmiset nauroivat aina katketakseen. Näytelmä oli myös hyvin fyysinen, yhdessä esityksessä mursin kylkiluuni lyötyäni sen kaiteeseen hyppimiskohtauksessa, Mannola kertoo. 

Tyttö sopassa -näytelmän huikea menestys on vain yksi esimerkki Pirkko Mannolan poikkeuksellisen monipuolisesta urasta. Hän on esiintynyt yli 30 elokuvassa, lukuisissa teatteriproduktioissa ja levyttänyt kymmeniä kappaleita, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen kulttuuriin. 

Taiteen voima kantaa läpi elämän

Tähden valovoima ei ole vuosien myötä vähentynyt, ja Mannola jatkaa edelleen hyvinvoinnin edistämistä jakamalla positiivista energiaa ja tarinoita vaiherikkaasta elämästään. 

– Käymme haitaristi Pekka Pentikäisen kanssa puhumassa ja esiintymässä senioreille. Kerron hauskoja juttuja omasta elämästä ja laulan Pekan säestyksellä vanhoja iskelmiä. Jos huomaan, että yleisö on ollut paikoillaan liian pitkään, vedän vähän jotain jumppaa, Mannola kertoo. 

Mannolan mielestä musiikilla on valtava merkitys ikäihmisten hyvinvoinnille. Hän kertoo eräästä esiintymisestään hoivakodissa, jossa muistisairas asukas ei ollut hoitajien mukaan puhunut pitkään aikaan. Mannolan alettua laulaa Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, vanhuksen huulet olivat alkaneet liikkua sanojen mukaan. 

– Niin valtava terapeuttinen vaikutus musiikilla on. Se palauttaa muistisairaalle jotain tärkeää, Mannola sanoo. 

Hän muistuttaa, että fyysisen kunnon ylläpidon lisäksi myös henkisestä hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, ja taide voi toimia tässä vahvistavana voimana. 

– Kaikki taide antaa paitsi energiaa, myös paljon mietittävää ja ajateltavaa. Jos käyt vaikka katsomassa teatteriesityksen, se nostaa sinut pitkäksi aikaa ihan uudelle levelille. Sellaisia elämyksiä ei muualta saa, Mannola kuvaa. 

Vaikka Mannolalla on ollut jo vuosikymmenten ajan merkittävä rooli näiden taide-elämysten luojana, asioiden nopea kulku on päässyt elämän varrella monesti yllättämään hänet. Ensimmäiseen teatteripäärooliinsa hänet pyydettiin ilman koe-esiintymistä, iskelmästudioon ilman koelauluja, ja ensimmäisen elokuvansa kuvauspaikalle hän päätyi suoraan Toivo Särkän soitettua ja pyydettyä Mannolaa mukaan. 

– En koskaan hakeutunut mihinkään, vaan minua pyydettiin. Kaikki tapahtui aina niin nopeasti, hän sanoo. 

Puoliso Göran Stubb kuitenkin muistuttaa, että kaikki ei ole tapahtunut aivan yhtä nopeasti – heidän yhteinen tarinansa sai alkunsa vasta yli puoli vuosisataa ensimmäisen treffikutsun jälkeen. 

– Minä pyysin Pirkkoa ulos ensimmäisen kerran jo 60 vuotta sitten, ja silloin hän vastasi, että täytyy fundeerata vähän, Stubb kertoo.

– 60 vuotta myöhemmin vastasin, että voisin minä lähteä, Mannola nauraa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Mainiot Sanomat lehdessä 1/2025.

Samalla kun viimeistelemme sisätiloja, valmistaudumme jo tuleviin pihatöihin ja kattoterassin rakentamiseen.

Näin työt etenevät kerroksittain

1. kerros

Ensimmäisessä kerroksessa tehdään sisätöiden ohella rakennuksen toiminnallisuuteen liittyviä rakenteita, kun väliseinä- ja alakattotyöt etenevät.

2. kerros

Toisessa kerroksessa keskitytään tällä hetkellä talotekniikan asennuksiin ja palokatkotöihin, jotka varmistavat rakennuksen turvallisuuden ja toimivuuden. Samalla etenevät myös muut sisätyöt, kuten seinien tasoitukset.

3. kerros

Kolmannessa kerroksessa sisävalmistustyöt ovat täydessä vauhdissa. Erityistä huomiota kiinnitetään märkätiloihin kun esimerkiksi käytävän WC-tilojen vedeneristys- ja laatoitustyöt ovat käynnissä.

4. kerros

Täällä käy kova kuhina, kun useat työvaiheet etenevät rinnakkain. Käynnissä on muun muassa väliseinien rakentamista, talotekniikan asennuksia sekä tasoitus- ja maalaustöitä.

5. kerros

Viidennessä kerroksessa ollaan sisätöissä jo pitkällä. Täällä asennetaan parhaillaan alakattoja ja käytävien mattoja. Myös kerroksen mallihuone on työn alla, ja yleiset tasoitus- ja maalaustyöt etenevät.

Ulkotilat

Jätekatos valmistuu ulkona.

Kuvat: NCC

Työmaalla on täysi tohina päällä, kun uutta kotia rakennetaan monella eri osa-alueella samanaikaisesti. Sisätilat alkavat jo hahmottua ja pintoja viimeistellään. Samalla varmistamme modernin talotekniikan ja turvallisuuden ratkaisut.

Näin työt etenevät kerroksittain

1. kerros

Ilmanvaihtoasennukset ovat käynnissä, jotka takaavat tulevaisuudessa raikkaan sisäilman.

2. kerros

Tulevat huoneet muotoutuvat, kun laatoitustyöt etenevät, väliseiniä rakennetaan ja talotekniikkaa asennetaan.

3. kerros

Täällä ahkeroidaan parhaillaan tasoite- ja maalaustöiden parissa.

4. kerros

Seinät saavat jo lopullista väriä pintaansa maalaustöiden myötä.

5. kerros

Olemme jo niin pitkällä, että mallihuoneen kalustaminen on aloitettu. Myös alakattotyöt ovat käynnissä.

Ulkotilat

Jätekatoksen teräsrunko on asennettu ja jätekatosta rakennetaan.

Kuvat: NCC

– Uusi yksikkö valmistuu Koivuhaan alueelle luonnonkauniiseen ympäristöön hyvien kulkuyhteyksien varrelle, kertoo Mainiokotien Länsi-Suomen palvelujohtaja Sari Autio.

Väestö Keski-Pohjanmaan alueella ikääntyy vauhdilla ja uudella asumispalveluyksiköllä vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin.

– Olemme suunnitelleet hoivakodin pohjan siten muuntojoustavaksi, että yksikössä voidaan tuottaa niin ympärivuorokautista palveluasumista kuin myös yhteisöllistä asumista. Kotiin tulee myös valmistuskeittiö, viihtyisät yhteiset tilat sekä turvallinen piha-alue, Autio päättää.

Yksikön odotetaan valmistuvan loppuvuodesta 2026.

Syyskuun alussa toteutuneessa liiketoimintakaupassa Pohjanmaan Laihialla sijaitsevat yksiköt Marjapihlaja ja Isootupa siirtyivät osaksi Mehiläisen sosiaalipalveluiden ikääntyneiden Mainiokoteja sekä vammaisten Onnikoteja.

Vammaispalveluiden Isootuvassa asiakaspaikkoja on 18. Ikääntyneiden Marjapihlajassa on puolestaan 65 asiakaspaikkaa. Molempien yksiköiden henkilöstö siirtyy Mehiläiseen vanhoina työntekijöinä, ja arjen asiakastyö ja palvelut jatkuvat yksiköissä ennallaan.

Mainiokoti Tauluhovin tavoitteena on tuoda enemmän aktiivisuutta ikäihmisten päiviin ja samalla tuoda iloa ja virkistystä heidän arkeensa.  Kuntoutuksen toimintamalli perustuu porras-ajattelumalliin:

• Heillä, jotka viettävät paljon aikaa sängyssä, on tavoitteena enemmän istumista päivän aikana.

• Heillä, jotka istuvat paljon, tavoitteena on enemmän askelia päivään.

• Heillä, jotka liikkuvat jo enemmän, on tavoitteena enemmän lihaskunto- ja tasapainoharjoittelua sekä vielä enemmän askeleita.

Fysioterapeutti Leonoorin työ painottuu aktiiviseen ja positiiviseen ajatukseen siitä, ettei asukasta jätetä sängyn pohjalle, jos on vielä mahdollisuus säilyttää fyysinen toimintakunto tai parantaa sitä. Kuntoutus ei ole vain nuorille ihmisille, vaan myös ikäihmisen lihasvoima ja tasapaino voivat parantua hyvinkin pienellä säännöllisellä harjoittelulla, ja tästä Tauluhovissa on lukuisia todisteita.

Tiimityöstä voimaa 

Ikäihmisten onnistunut kuntoutus on monen henkilön yhteistyön tulos. Hyvällä johtamisella ja yhteistyöllä olemme saaneet ikäihmisten kuntoutumisessa aikaan merkittäviä tuloksia. Fysioterapeutti Leonoor tekee asukkaille alkuarviointia ja on mukana asukkaiden RAI-arviointien tekemisessä. Tauluhovissa on todella hyvä työilmapiiri ja vahva yhdessä tekemisen meininki, jossa autamme toisiamme. Hoitajat aktivoivat asukkaita päivittäin ja ovat aktiivisesti mukana asukkaiden kuntoutuksessa. Jokaisella ryhmäkodin asukkaalla on mahdollisuus osallistua viikon aikana kolme kertaa fysioterapeutin ohjaamaan ryhmäjumppaan, joihin osallistumiskynnys on matala. Ryhmiin osallistuminen on aktiivista jokaisesta ryhmäkodista. Näiden ryhmien lisäksi hoitajat ulkoilevat asukkaiden kanssa säännöllisesti ja pitävät ryhmäkodeissa ryhmätoimintaa, mikä voi olla jumppaa, musiikkia, askartelua, pelejä tai muistijumppaa. Säännöllinen viikko-ohjelma takaa sen, että toistoja tulee riittävän usein ja asukkaiden toimintakyky säilyy.  

Tiimivastaava Marjo Kainulaisen mielestä sujuva yhteistyö näkyy myös asukkaan päivittäisissä toimissa. Hänen mielestään hoitajien näkemys hoitotyön toteuttamisesta on muuttunut siitä, kun meillä ei vielä ollut omaa fysioterapeuttia työyhteisössä. Aiemmin hoitajat tekivät asukkaan puolesta enemmän asioita. Tällä hetkellä päivittäisessä toiminnassa annetaan asukkaan itse tehdä enemmän oman toimintakyvyn mukaan, esimerkiksi kammata hiukset tai laittaa housut päälle, vaikka tämä onnistuisi vain osittain. Hoitajien ajatus ja toiminta on muuttunut paljon aktiivisempaan ja omatoimisuutta tukevaan suuntaan.  Tämä sama toimintamalli opetetaan myös opiskelijoille ja uusille työntekijöille, jotta asukkaiden toiminnallisuus säilyy. Jos asukkaalla on huonompi jakso ja toimintakyky laskee hetkellisesti, häntä autetaan enemmän, mutta tavoitteena on päästä takaisin siihen omatoimisuuden tasoon, joka oli ennen voinnin heikkenemistä.  

Fysioterapeutilla on viikkopalaverissa aina oma puheenvuoro, jossa hän ohjeistaa hoitajia tai asukkaan kuntoutumiseen mietitään ratkaisuja yhdessä tiimin kesken.  Leonoor laatii kuntoutumisen ohjeet, joita hoitajien on helppo noudattaa ja toimintakyvyn tukemisen portaat ovat kaikille selvillä.  Leonoor myös ohjaa paljon hoitajia liikkumisen tukemisessa, ja erityisesti niiden asukkaiden kohdalla, joilla liikkumisessa on haasteita. Marjon mielestä tämä auttaa paljon ja antaa hoitajille myös itsevarmuutta ja rohkeutta lähteä liikkumaan yhdessä asukkaan kanssa. Tärkeää on tehdä tämä oikealla tekniikalla ja miettiä yhdessä, miten eri apuvälineistä saadaan hyötyä.

Pienellä harjoittelulla suuria tuloksia 

Meillä on muutama todella merkittävä esimerkki siitä, kuinka tärkeää ikäihmisten liikkumisen tukeminen on sekä miten merkittäviä tuloksia sillä voidaan saada aikaan ja parantaa elämänlaatua.  Mainiokoti Tauluhovissa tehdään vähintään puolivuosittain seuraavat liikkumiskykytestit: neljän metrin kävelytesti, viisi kertaa tuolilta ylösnousu ja puristusvoimamittaus. 

Yhden asukkaan neljän metrin kävelytestin aika oli kaksitoista sekuntia, kun hän tuli meille asumaan. Kuuden kuukauden kuntoutuksen jälkeen hänen tuloksensa oli kolme sekuntia, eli parannusta oli tullut yhdeksän sekuntia!  Tauluhovissa selvitetään asukkaan aikaisempi liikunnallinen tausta ja tuetaan sitä. Meidän asukkaamme voi olla ollut nuoruudessaan huippu jossain lajissa ja vaikka se ei enää sujukaan niin hyvin kuin ennen vanhaan, tuemme asukkaan lajia ja mahdollisuutta kokea nuoruus uudestaan.

Eräs asukas, jolla on Parkinsonin tauti, puhuu usein hiljaisella äänellä ja viihtyy paljon omassa huoneessa. Taustakyselyistä selvisi, että hän on pelannut nuoruudessaan paljon jalkapalloa. Tällä hetkellä hänen kuntoutuksessaan yhdistetään tasapaino-, voima- ja asentoharjoittelu jalkapalloon, jossa hän on todella elementissään. Hymy tulee kasvolle ja välillä hän tuulettaa, kun saa tehtyä maalin. Ilo ja elämänlaatu ovat hänen kohdallaan selkeästi kasvaneet.  

Kirjoittajat: Yksikönjohtaja Terhi Kallio, fysioterapeutti Leonoor Vlaanderen ja tiimivastaava Marjo Kainulainen 

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024