”Asukas on kirjausten pääroolissa”

Kirjoittajat:  Laatupäällikkö Marianna Rainio ja kirjaamisvastaava Janna Virtanen  

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024

Heinäkuussa allekirjoitetun liiketoimintakaupan myötä Pohjanmaan Laihialla sijaitsevat yksiköt Marjapihlaja ja Isootupa siirtyvät osaksi Mehiläisen sosiaalipalveluiden ikääntyneiden Mainiokoteja sekä vammaisten Onnikoteja. Ikääntyneiden Marjapihlajassa on 65 asiakaspaikkaa. Vammaispalveluiden Isootuvassa asiakaspaikkoja on 18.

– On hienoa saada Marjapihlaja ja Isootupa osaksi Mehiläisen sosiaalipalveluita. Kodit ja niiden osaava henkilöstö täydentävät erinomaisesti verkostoamme Pohjanmaalla. Yksiköiden toiminnan kehitystyö jatkuu yhdessä henkilöstön, asukkaiden ja läheisten kanssa, toteaa Mehiläisen sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Harri Pomell.

Arjen asiakastyö ja palvelut jatkuvat yksiköissä ennallaan liiketoimintakaupasta huolimatta. Yksiköiden henkilöstö siirtyy Mehiläiseen vanhoina työntekijöinä. Kaupan täytäntöönpanon arvioitu ajankohta on maanantai 1.9.2025.

Asiakaskokemus

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Uudistimme kyselyn Q2 aikana projektiryhmän avulla. Uudistuneessa kyselyssä on hyödynnetty projektiryhmän kommentteja sekä heidän yksiköistään kerättyä palautetta sekä THL:n ”Kerro palvelustasi” -vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyä. Uusi kysely otettiin käyttöön 1.6.2025.

Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q2/2025 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 90,2 (Q1/2025 86,8).

Omavalvontakysely

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot.

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2025 toisella neljänneksellä oli 95,5/100 (Q1/2025 94,6). 

Muut laatumittarit

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q2/2025 olivat keskimäärin 88,6 %, edellisen kvartaalin ollessa 89,2 %.

Poikkeamat

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q2/2025 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 5000 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 5,3 (5,1) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,20 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,13 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Johtamisen omavalvonta

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q2 aikana uusina painopistealueina olivat ohjausryhmän edistämien asioiden dokumentointi sekä yksikön vastuuhenkilöiden pitämät koulutukset.

Lean

Yksiköt saivat Q2 aikana Lean-koulutusta yksikössä tehtävien prosessien sujuvoittamiseksi. Jokaisessa Mainiokodissa tunnistettiin sujuvoittamista vaativia prosesseja ja suurimmassa osassa yksiköistä myös toteutettiin onnistunut Lean-hanke. Suosituin sujuvoittamisen kohde oli pyykkihuollon prosessi. 

Omavalvontakäynnit

Jokaisessa Mainiokodissa toteutettiin toisen vuosineljänneksen aikana sisäinen omavalvontakäynti, jonka teemana oli asukastyön dokumentaatio ja tietosuoja. Ennen käyntiä yksikkö itsearvioi omia kirjaamisen ja tietosuojan käytänteitään. Omavalvontakäynnillä verrattiin yksikön arviointia ulkopuolisen omavalvontaohjaaja arvioon. Käynnin raportti toimii yksikön kehittämistoimenpiteiden taustana. Omavalvontakäyntien yhteenvedon pohjalta suunnitellaan kirjaamisen kehittämistoimenpiteitä syksyyn ja vuoteen 2026.   

Kodikas arki, jossa jokainen tulee kohdatuksi

Mainiokoti Lahjaharju ei ole vain hoivakoti – se on koti, jossa jokainen asukas kohdataan lämpimästi ja yksilöllisesti. Arkea rytmittävät yhteiset ruokailut, virikkeellinen toiminta ja ulkoilu. Tarjolla on ympärivuorokautista ja yhteisöllistä palveluasumista.

Tilat on suunniteltu esteettömiksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi – juuri sellaisiksi, joissa on helppo olla ja elää omannäköistä elämää. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka voi sisustaa omilla tutuilla tavaroilla ja muistoilla. Tarjolla on myös pariskuntahuoneita, joihin voi muuttaa yhdessä puolison kanssa.

Yhteiset tilat, kuten olohuoneet ja ruokailutilat, kutsuvat viihtymään ja viettämään aikaa yhdessä muiden kanssa.

Asukkaaksi Mainiokoti Lahjaharjuun – miten lainmukainen prosessi etenee?

1. Huoli herää: Ota yhteyttä ikääntyneen oman hyvinvointialueen asiakasohjaukseen. Kolmen kuukauden odotusaika alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta.
2. Hyvinvointialue selvittää palvelutarpeen: Yli 75-vuotiaalla on oikeus palvelutarpeen selvitykseen. Palvelutarve tulee selvittää seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta.
3. Asiakassuunnitelman laatiminen: Hyvinvointialue laatii asiakassuunnitelman palvelutarpeen arvioinnin pohjalta.
4. Päätös asumispalvelusta: Jos ikääntyneellä on tarve hoivakotipaikkaan, on hyvinvointialueen tarjottava sitä kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta.
5. Myönteisen päätöksen saatuanne, voitte itse valita hoivakodin: Asukaspaikka voidaan osoittaa toisesta hoivakodista, mikäli valitsemassanne kodissa ei ole paikkaa vapaana.

Tukea ja turvaa läheisille

Mainiokodit toimivat tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Uskomme avoimeen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Omaisten on helppo pitää yhteyttä henkilökuntaan ja vierailla läheistensä luona. Meille on tärkeää, että sekä asukas että hänen läheisensä kokevat olonsa turvalliseksi ja luottavaiseksi – me olemme tässä yhdessä.

Asukaspaikkoja vapaana

Mainiokoti Lahjaharjussa on tällä hetkellä tarjolla vapaita asukaspaikkoja.

Jos etsit itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia, jossa vietetään aktiivista arkea jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden, ota yhteyttä ja kysy lisää!

Asukkaaksi Mainiokoti Lahjaharjuun?

Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.

Katja Kärki, yksikönjohtaja 
040 125 5947
katja.karki@mainiokodit.fi

Turun ammatti-instituutissa on alkanut EU:n Erasmus+ -rahoitteinen Care about IT-hanke. Sen tarkoituksena lisätä hyvinvointiteknologian tunnettavuutta, koulutusta ja työllistymistä. Hankkeen tiimoilta verkostoidutaan ja tehdään yhteistyötä muiden alalla toimivien yritysten kanssa. Hyvinvointiteknologia-ala on voimakkaasti kasvava ja se tarjoaa työvälineitä erilaisiin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin terveydenhuollossa. Hyvinvointiteknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi kuntoutuksen tukena, kehittää kognitiivisia kykyjä sekä lisätä osallisuutta.

Työelämän aidot oppimistilaisuudet ovat arvossaan

Työelämässä oppiminen on tärkeä osa ammatillista koulutusta. Aiemmin Mainiokodit ovat tehneet oppilaitosten kanssa yhteistyötä lähihoitajien koulutukseen liittyen. Nyt aloitettiin yhteistyö Turun Ammatti-instituutin hyvinvointiteknologian koulutuksen kanssa. Opiskelijat pääsivät tutustumaan Katariinan tiloihin ja asukkaisiin. Yksikönjohtaja Sari Lehtosuo ja fysioterapeutti Ilana Kari kävivät vierailulla Turun ammatti-instituutissa tapaamassa opiskelijoita sekä tutustumassa koulun simulaatiotiloihin.

Monella opiskelijalla ei ole kokemusta tämänkaltaisesta ympäristöstä. Opiskelijat suorittivat tutkinnonosan näytön Katariinassa. Näyttöjä arvioivat opettajat sekä Ilana Kari sekä Sari Lehtosuo. Tähän mennessä jo kaksi ryhmää on antanut näyttönsä Katariinassa.

Liikuntaa, musiikkia ja uusia maisemia

Näytössä opiskelijat pitivät ohjaustilanteen asukkaille sekä henkilökunnalle hyödyntäen erilaisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja. Asukkaat innostuivat erityisesti Moto Tiles -liikuntalaatoista. Liikuntalaatat ovat lattialla olevia laattoja, joita painetaan jalalla pois. Liikuntalaattojen äärellä koettiin myös vauhdikkaita hetkiä ja kisailua. Liikuntalaatat ovat hauska keino ylläpitää koordinaatiota ja lihasvoimaa. Hilda-sisältöpalvelua hyödyntämällä vieteltiin mukavia muisteluhetkiä asukkaiden palatessa nuoruuden musiikkikappaleiden tunnelmiin. Myös Medeka -reittiohjelmiston äärellä kuntoiltiin hienoissa maisemissa, päästiinpä vierailemaan Meksikossa asti! Opiskelijat innostuivat itse myös perinteisemmästä Katariinan ikisuosikkipelistä bingosta.

Toinen opiskelijaryhmä oli nuoria tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoita. Oli mukavaa seurata asukkaiden ja opiskelijoiden välistä aitoa vuorovaikutusta ja kohtaamista. Molemminpuolinen kiinnostus toisten elämästä ja elämänhistoriasta oli ilmeistä.

Kirjoittaja: Sari Lehtosuo, yksikönjohtaja, Mainiokoti Katariina

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat 2024 lehdessä.

Mainiokoti Mäntykodossa Hyvinkäällä koettiin tänä keväänä erityinen hetki, kun taiteilija Henri Häkkinen lahjoitti yksikköönsä öljyvärimaalauksen hyväntekeväisyytenä. Projekti sai alkunsa, kun Häkkinen otti yhteyttä helmikuussa ja tarjosi mahdollisuutta toteuttaa taideteos johonkin Mainiokodin yksikköön. Mäntykoto valikoitui kohteeksi, ja pian asukkaat pääsivät mukaan vaikuttamaan taulun aiheeseen.

Asukkaat äänestivät yhdessä, minkä aiheen tai henkilön haluaisivat ikuistettavan. Äänestyksen tuloksena toiveeksi nousi suomalaisen iskelmämusiikin legenda Olavi Virta. Häkkinen tarttui innolla toimeen ja maalasi toiveiden mukaisen muotokuvan, joka sai arvoisensa julkistuksen Mäntykodossa kesäkuussa järjestetyssä julkistustilaisuudessa.

Julkistustilaisuudessa taulu luovutettiin yksikönjohtaja Heli Linkovalle sekä palvelujohtaja Peter Rögårdille. Nyt Olavi Virran muotokuva komeilee Mäntykodon paraatipaikalla, tuoden iloa ja muistoja asukkaiden arkeen.

Häkkinen on tehnyt tauluja lahjoitustyönä jo useamman vuoden ajan. Hän tekee pääasiassa henkilökuvia hahmoista, joita hoivakodin asukkaat muistavat omasta nuoruudestaan – tunnistettavia kasvoja, jotka herättävät lämpimiä muistoja ja luovat yhteyden menneeseen. Taulu voi käynnistää keskustelun, nostattaa hymyn tai tuoda takaisin jonkin kauan unohtuneen hetken. Häkkinen näkee, että taulu on pieni tapa kunnioittaa asukkaiden omaa historiaa ja lisätä hyvää heidän arkeensa.

Häkkinen kuvaa taideprojektejaan seuraavasti:

”Taiteen paikka on ihmisten keskellä. Hoivakodeissa asuu ihmisiä, joilla on takanaan pitkä elämä ja monia tarinoita. Uskon, että jokaisella on oikeus kauneuteen ja kulttuuriin, myös silloin kun elämä on jo hiljentynyt/hidastunut. Lahjoittamalla teoksiani hoivakoteihin haluan edistää yhdenvertaista mahdollisuutta kokea taidetta – riippumatta siitä, missä ihminen asuu tai minkä ikäinen hän on.”

Tämä tauluprojekti on hieno esimerkki siitä, miten taide voi tuoda yhteisöllisyyttä, iloa ja merkityksellisiä hetkiä hoivakodin arkeen.

Häkkisen muita teoksia pääsee katsomaan mm. hänen kotisivuiltaan: http://www.henrihakkinen.fi/maalaukset.html

Veera Kotikivi on koulutukseltaan lähihoitaja ja gerontologiseen hoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja (YAMK). Hän on toiminut koko työuransa ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan parissa. Työ on Kotikivelle ennen kaikkea kutsumus. Hän suhtautuu ikääntyneisiin aina suurella kunnioituksella ja haluaa varmistaa, että jokainen asukas saa elää arvokasta elämää. Tiimivastaavana hän tukee sekä asukkaita että henkilökuntaa, kehittää hoivan laatua ja huolehtii, että jokainen tulee kuulluksi. 

Kotikiven mukaan omahoitajuus on keskeinen osa yksilöllistä hoivaa. Omahoitaja on asukkaalle tuttu ja luotettava ihminen, joka tuntee tämän elämäntarinan, tarpeet ja toiveet. Hän huolehtii asukkaan hyvinvoinnista, tekee arjesta merkityksellistä ja toimii tärkeänä linkkinä asukkaan läheisiin.
– Etenkin isossa yksikössä on mahdotonta, että jokainen hoitaja tuntisi kaikki asukkaat yhtä hyvin. Omahoitaja on asukkaan asioiden asiantuntija ja puolestapuhuja, joka vie tietoa eteenpäin muulle työyhteisölle, Kotikivi kuvaa. 

Omatuokiot ovat arjen pieniä suuria kohtaamisia 

Vuorovaikutus omahoitajan ja asukkaan välillä luo turvaa. Vaikka asukas ei esimerkiksi muistisairauden vuoksi muista omahoitajaansa enää nimeltä, hän tunnistaa tämän silti tuttuna ja turvallisena ihmisenä, joka pitää huolta hänen asioistaan. Omatuokiot suunnitellaan aina asukkaan toiveiden ja tarpeiden pohjalta.
– Ne voivat olla esimerkiksi valokuvien katselua, metsäretkiä tai kirjan lukemista. Tärkeintä on, että asukas saa kahdenkeskistä aikaa itselleen mieluisalla tavalla, Kotikivi sanoo. Myös läheiset pitävät omahoitajuutta tärkeänä ja kokevat turvallisuutta, kun tietävät, että joku huolehtii juuri heidän läheisestään. 

– Tämä on ihmisten koti ja paikka, jossa asukkaat saavat elää kuin kotonaan. Haluamme säilyttää asiat mahdollisimman samanlaisina kuin ne ovat aiemminkin kotona olleet. Omahoitajuus luo edellytykset sille, että tämä toteutuu arjessa mahdollisimman hyvin, Kotikivi summaa. 

Yhdessä vahvempia – tukea ja työkaluja omahoitajille 

Omahoitaja on paras asiantuntija tekemään asukkaasta tarvittavat arvioinnit sekä seuraamaan tämän vointia ja palveluiden toteutumista. Hän on siksi keskeisessä roolissa myös palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa sekä RAI-arvioinneissa. 

Kotikiven mukaan on tärkeää, että omahoitajat saavat tukea toisiltaan.
– Mainiokotien omahoitajille järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja kollegoilta voi pyytää apua matalalla kynnyksellä, hän kertoo. Omahoitajien tueksi on koottu kattava tietopankki, josta löytyy ohjeita ja materiaaleja, kuten Kotikiven laatima opas muistisairaan asukkaan kohtaamisesta. 

– Oppaasta löytyy tietoa yleisimmistä muistisairauksista ja niiden elämään tuomista muutoksista sekä siitä, miten pystymme tukemaan henkilöä muutoksista ja haasteista huolimatta yksilöllisen ja hyvän elämän toteutumisessa, Kotikivi kertoo. Hän on saanut kollegoiltaan hyvää palautetta oppaasta, joka toimii arjen apuna yksiköiden jokapäiväisessä toiminnassa.
– Omahoitajat tarvitsevat tukea ja perehdytystä. Siksi työyhteisössä on tärkeä huolehtia, että kaikki toimivat tiiminä eikä kukaan jää yksin, Kotikivi sanoo. 

Mainiokotien laatulupaus on mahdollistaa jokaiselle asukkaalle yksilöllinen ja hyvä elämä. Kotikiven mukaan on hyvä muistaa, mistä se koostuu: asukkaan itsemääräämisoikeudesta, tarpeista ja toiveista – hänelle tärkeistä asioista. 

– Tärkein tehtävämme on varmistaa, että jokainen asukas voi elää Mainiokodissa turvallista ja merkityksellistä arkea sekä tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään.

Mainiokoti Lahjaharjun rakennustyömaa etenee vauhdilla, ja työmaan edistymistä on ilo seurata. Rakennuksen värimaailma ja ihastuttava valoisuus alkavat jo hahmottua, tuoden esiin tulevan yksikön viihtyisyyden. Jokaisen kerroksen toiminnot ja rakenteet ovat selkeästi muotoutumassa, mikä antaa konkreettisen kuvan siitä, millaiseksi uusi yksikkö valmistuessaan muodostuu. Myös rakennuksen julkisivu on saanut uutta ilmettä.

Samalla kun rakennustyöt etenevät, myös henkilöstön rekrytointi on hyvässä vauhdissa. Tällä viikolla käynnistyvät työhaastattelut, ja uusi yksikkö on herättänyt runsaasti kiinnostusta eri ammattiryhmissä. Hakemuksia on saapunut kiitettävä määrä, mikä kertoo siitä, että Mainiokoti Lahjaharju koetaan houkuttelevaksi työpaikaksi. Rekrytointiprosessi jatkuu läpi kesän, ja tavoitteena on koota monipuolinen ja osaava tiimi, joka on valmis aloittamaan työnsä uudessa yksikössä heti sen valmistuttua.

Katso videolta Mainiokoti Aurora Tiimivastaava Jatta Mäenpään kokemuksia.

Kaksi vuotta sitten alkoi näyttää siltä, ettei Rauman Mainiokoti Meressä sairaanhoitajana työskentelevän Heidi Varilan oma isoäiti Anna-Maija pärjäisi enää yksin kotona. Anna-Maija asui yksin kauempana Raumalta ja koko perheen toive oli, että mummu saataisiin lähemmäksi ja ympärivuorokautiseen hoivan piiriin.

Alkoi hakuprosessi, joka johti onnelliseen lopputulokseen – ja auttoi Heidiä ymmärtämään työssään kohtaamiaan läheisiä entistä syvemmin.

”Hoivakotiin muuttaminen on monelle iso ja tunteellinen asia. Ymmärrän tätä nyt paremmin, kun olen itse ollut oman läheisen mukana hakuprosessin eri vaiheissa.”

Viime syksynä Anna-Maija muutti samaan hoivakotiin, jossa Heidi työskentelee.

Nyt Heidi haluaa kertoa, miten hoivakotiin hakeutuminen eri vaiheineen toimii ja millaisia kysymyksiä siihen on liittynyt.

Duunitori kurkisti Heidin ja Anna-Maijan arkeen Mainiokoti Meressä:

Aamuvuoron aloitus kello 7.00

Herätyskello soi viiden jälkeen, ja viimeistään työpaikalle pyöräillessä Heidi herää päivään. Matka taittuu pyörän selässä säässä kuin säässä.

Perillä odottaa Mainiokoti Meren tiimi. Ensitöikseen Heidi käy läpi yövuoron raportin. Samaan aikaan toisella puolella rakennusta isoäiti Anna-Maija jatkaa vielä uniaan.

Ennen Mainiokodeilla aloittamista Heidi oli ehtinyt työskennellä monien eri potilasryhmien kanssa lähihoitajana, perhepäivähoitajana ja sairaalassa.

Hoivakodin sairaanhoitajana hän viihtyy, sillä työ on sopiva yhdistelmä inhimillisyyttä, läsnäoloa ja kehittymismahdollisuuksia.

”Olen huomannut, että alalla ei aina ymmärretä, mitä sairaanhoitajan työ hoivakodissa todella pitää sisällään. Esimerkiksi monipuolisuus ja itsenäisyys tulevat monelle yllätyksenä. Työ ei suinkaan ole pelkkää perushoitoa.”

Hoivakodin sairaanhoitajan tehtävässä on mahdollista ottaa paljon muitakin vastuurooleja oman kiinnostuksen mukaan. Heidi itse on esimerkiksi kirjaamisvastaava ja työsuojeluvaltuutettu.

Hän kokee, että saa kehittää työtään ja tulla kuulluksi: ”Täällä saan vaikuttaa asioihin. Mun mielestä on ihanaa, että saan olla jonkun ihmisen päivässä mukana ja tehdä hänet iloiseksi sillä, että hän tuntee tulleensa nähdyksi ja kuulluksi.”

Heidin aamuvuoroon kuuluu lääkkeiden jakelua, verensokerin mittauksia ja insuliinin antamista. Aamut ovat kiireisiä, mutta samaan aikaan niissä on myös oma tietty rytminsä.

Samaan aikaan Anna-Maija on siirtynyt aamupalalle.

Kahvitauko tiimin kanssa kello 9.30

Aamutoimien jälkeen koittaa hengähdystauko. Anna-Maija on jäänyt toviksi yhteisiin tiloihin rupattelemaan muiden asukkaiden kanssa. Heidilläkin on alkamassa kahvitauko työkavereiden kanssa.

Valtaosa muusta tiimistä on lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Mainiokodeilla Heidi on pitänyt varsinkin moniammatillisesta tiimityöstä ja siitä, miten paljon omaan työhön pääsee vaikuttamaan. Esimerkiksi sairaaloissa työskentelyn hän on kokenut hierarkisemmaksi ja lääkärivetoisemmaksi.

”Yhdessä tehdään. En minä oikeastaan halua edes tietää, mitä ammattikuntaa kukin on”, Heidi sanoo ja nauraa.

Lounas ja iltapäivän työtehtävät kello 11.30

Yksi päivän tärkeistä rutiineista on asukkaiden lounas. Heidin huolehtiessa lääkkeiden jakamisesta ja ruokailun sujuvuudesta, Anna-Maija istuu pöydässä ryhmäkodin ruokasalissa. Tänään on tarjolla mummun suosikkeja eli perunaa, lihakastiketta ja tuoretta ruisleipää.

Mainiokoti Meressä on neljä eri ryhmäkotia. Heidi työskentelee pääosin muissa ryhmissä kuin siinä, missä Anna-Maija asuu.

”Mummulle ollaan ihan kuin muillekin asukkaille.”

Anna-Maija osallistuu ajoittain ryhmäkodin päivittäisiin aktiviteetteihin, kuten bingoon tai musiikkiesityksiin omien voimiensa mukaan, mutta nauttii eniten rauhallisista päivistä ja omasta rytmistään. Heidin mukaan mummun lempijuttuja ovat värittäminen ja päiväunet, ja hoitajien työhön mummu on ollut tyytyväinen.

Heidi pitää lounastauon puoli yhdeltä, ja sen jälkeen vuorossa on muita iltapäivän tehtäviä. Lääkekärryn valmistelu seuraavaa päivää varten, lääketilaukset, yhteydet apteekkiin ja omaisten kysymykset hoituvat sujuvasti.

”Täällä on mielestäni hyvä olla töissä ja hyvä olla asukkaana”, Heidi summaa.

Työpäivä paketissa kello 15

Työpäivän jälkeen Heidi menee Anna-Maijan luokse. On aikaa istua rauhassa, jutella ja muistella menneitä. Sängyn vierellä on koirakalenteri sekä Anna-Maijan hääkuva.

Hoivakotiin muuttaminen oli iso muutos kaikille, mutta koko perhettä on helpottanut, että mummu on nyt lähempänä. Erityisen helpottunut asiasta on ollut Heidin äiti, ja nyt myös Heidin omat lapset voivat kyläillä mummun luona useammin.

”Oli mummu jo itsekin ehtinyt kysellä, että kuinka hän pääsisi asumaan tänne meille ja mitä se maksaa”, Heidi kertoo.

Kun Anna-Maija ei pärjännyt enää yksin kotona, läheiset hakivat hänelle omalta hyvinvointialueelta ympärivuorokautisen hoidon RAI-arvioinnin. Hyvinvointialueelta tultiinkin pian kotiin tekemään palveluntarpeen arviointi, ja päätös valmistuisi parin kuukauden sisään. Kun Anna-Maija ja omaiset saivat myönteisen päätöksen hoivan tarpeesta, he saivat valita hoivapaikan itse.

Heidi kertoo monen luulevan, että yksityinen hoivakoti olisi aina julkista kalliimpi. Näin ei kuitenkaan ole, vaan asuminen Mainiokodeilla maksaa saman verran kuin hyvinvointialueen omassa hoivakodissa.

Heidi koki tärkeäksi, että sai olla mukana hoivapaikan hakemisessa ennen kaikkea lapsenlapsena. Samalla hän on oppi kuitenkin paljon myös ammatillisessa mielessä.

”Nyt osaan vielä paremmin kertoa omaisille heitä mietityttävistä asioista sekä konkreettisista jutuista, kuten vaatteiden nimikoinneista, lääkkeistä ja siitä, millaista arki täällä oikeasti on.”

Yhteistä aikaa ja kotiin kello 17

Kyläilyn lopuksi Heidi kampaa mummun hiukset, ja he lukevat yhdessä Kankaanpään Seudun sanomalehden. Heidi kertoo nauraen, että etenkin paikallislehden kuolinilmoitusten lukeminen on heille oma yhteinen rituaali.

Yhteiset hetket ovat molemmille tärkeitä. Anna-Maijan mielestä Mainiokotiin muuttamisessa erityisen mukavaa on ollut se, että Heidillä on nyt mahdollisuus vierailla hänen luonaan useammin.

Lue lisää siitä, miten hoivakotiin pääsee asukkaaksi: https://mainiokodit.fi/asumaan-mainiokoteihin

Kirjoittaja: Vilma Flinkman / Duunitori

Kuvat: Tomi Glad / Duunitori

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Duunitorin sivuilla 3.6.2025
https://duunitori.fi/tyoelama/mainiokodit-sairaanhoitaja-heidin-tarina