”Alku on ollut tiedontäyteinen mukavassa työilmapiirissä ja odotan innolla tulevaa kesää sekä sen tuomia hauskoja hetkiä työn parissa.” sotevaikuttaja Lotta Kilpinen kuvailee. ”Työnkuva on minulle aivan uusi, joten olen innoissani saadessani oppia lisää sosiaalialan eri työpaikoista.”

Markkinointi- ja rekrytointitiimin kanssa vietetyn perehdytysviikon jälkeen Lotta pääsee tutustumaan Mehiläisen sosiaalipalveluiden neljään eri palvelulinjaan. Hän työskentelee viikon mielenterveyskuntoutujien yksikössä Ykköskodissa, viikon vammaisten asumispalveluissa Onnikodissa, viikon lastensuojeluyksikössä Familarilla sekä viikon ikääntyneiden asumispalveluyksikössä Mainiokodissa. Lotta pääsee tutustumaan sosiaalialan erilaisiin työtehtäviin näköalapaikalta sekä somettamaan arjesta eri toimipaikoissa.

”Tiedossa on somesisältöä yksiköiden arkeen, työntekijöihin, retkiin ja mahdollisiin vierailijoihin liittyen. Tulen esimerkiksi kuvaamaan videoita, joissa seuraan työntekijän päivää työpaikalla.” Lotta kertoo.

”Odotan jo kovin pääseväni tutustumaan eri yksiköihin ja niiden asukkaisiin sekä jakamaan arkea myös muille. koska opiskelen itsekin sosiaalialaa, on erittäin mielenkiintoista päästä näkemään lähempää alan monia vaihtoehtoja.”

Lotan kesätyötä ja somesisältöjä pääsee seuraamaan Instagramissa tilillä @sotevaikuttaja

Mainiokotien ja Onnikotien uudet yksiköt avautuvat vuoden 2026 alkupuolella entiseen IBM:n toimistotaloon Munkkiniemeen, erinomaisten kulkuyhteyksien ja palveluiden äärelle, lähelle Helsingin keskustaa. Kohteen saneeraus- ja rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2024. Valmistuttuaan yksikkö tulee työllistämään yli 70 sosiaalipalveluiden ammattilaista.

– Olemme erittäin iloisia saadessamme uuden Mainiokodin Munkkiniemeen. Tämä kohde on täysin uniikki erinomaisen sijaintinsa ja atriumpihansa ansiosta. Mainiokotiin tulee myös oma keittiö, viihtyisät yhteiset oleskelutilat ja turvallinen piha-alue ulkoiluun, kertoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

– Uusi Onnikoti Munkkiniemessä on suunniteltu vastaamaan asukkaidemme yksilöllisiin tarpeisiin ja tukemaan heidän aktiivista elämäänsä. Atriumpihan lisäksi kattoterassi tarjoaa upeat puitteet asukkaiden rentoutumiseen ja yhteisöllisille aktiviteeteille, sanoo Onnikotien johtaja Mikko Hämäläinen.

Uuden yksikön suunnittelussa huomioidaan yhteisöllisyyden mahdollistaminen sekä ikääntyneiden ja vammaisten yksilölliset tarpeet. Kohde on suunniteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja sen suunnittelussa on hyödynnetty kokemuksia ikääntyneiden palveluiden tuottamisessa lähes 100 Mainiokodissa ja vammaisten palveluiden tuottamisesta lähes 50 Onnikodissa eri puolilta Suomea.

– Atriumpihaa aiotaan hyödyntää muun muassa yhteisölliseen toimintaan. Pihalle on alustavasti suunniteltu puutarha-alueet, esiintymislava, kahvila ja kioski. Inspiraatiota on haettu hollantilaisesta ikääntyneille suunnatusta Hogeweyk -kyläkonseptista. Hogeweyk on muistisairaille suunniteltu kylämäinen yhteisö, jossa tavoitteena on elää omannäköistä arkea kylän palveluita hyödyntäen, päättää Niklas Härus.

Mehiläisen ikääntyneiden asumispalveluita tuottavien Mainiokotien data piirtää kuvaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaista – eli ikääntyneistä, jotka asuvat hoivakodeissa, ja joilla on käytössä ympäri vuorokauden sosiaalipalveluiden ammattilaisten tarjoama hoito ja hoiva. Mainiokotien ikääntyneiden palvelukodeissa asuu lähes 4 000 asukasta, ja he edustavat noin 7 prosenttia kaikista ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaista Suomessa. Yli puolet (51 %) heistä on yli 85-vuotiaita. Keskimääräinen asumisaika asumispalveluissa on alle kaksi vuotta.

– Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvilla on suuri palveluiden tarve. Heidän keskimääräinen asumisaika kodeissamme on lyhentynyt. Heikentynyt tarkkaavaisuus, dementia ja avun tarve arkisuoriutumisessa ovat erityisen yleisiä ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla, kuvailee laatupäällikkö Anna Ojala Mainiokodeista.

Mainiokotien asukasdatan mukaan lähes 80 prosentilla kotien asukkaista on dementiadiagnoosi, ja yli 80 prosentilla alentunut kognitio. Kognition heikentyminen tarkoittaa ongelmia esimerkiksi tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa tai muistitoiminnoissa. 96 prosenttia asukkaista tarvitsee päivittäistä apua arjen toiminnoissa, kuten liikkumisessa, ruokailussa, WC:n käytössä ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Avun tarpeiden ja kognition heikkenemän lisäksi asukkaat ovat monisairaita.

– Hyvinvointialueet ovat suunnitelmissaan keventämässä palvelurakennetta merkittävästi korvaamalla ympärivuorokautista palveluasumista kevyemmällä yhteisöllisellä asumisella. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden palvelutarve huomioiden on kuitenkin vaikea nähdä, että heitä voitaisiin hoitaa laajasti kevyemmässä palvelussa, jossa henkilöstöä on vähemmän ja henkilökunta ei ole paikalla yöaikaan. Hyvinvointialueiden suunnitelmat herättävätkin huolta siitä, miten pystymme takaamaan hyvän elämän ja inhimillisen vanhuuden kaikille Suomessa, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

– Yhteisöllinen asuminen on palvelutuotteena varmasti tarpeellinen ja sille vastaava tarve on tunnistettavissa, mutta näemme, että sitä ei tulisi käyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen suoraan korvaamiseen. Se ei ole inhimillisesti kestävää. Ympärivuorokautinen hoiva tulee turvata niille, jotka sitä tarvitsevat, Härus jatkaa.

Mainiokodit panostavat toiminnassaan laadun seurantaan ja kehittämiseen. Pitkäjänteistä kehitystyötä on tehty muun muassa kirjaamisen, saattohoidon sekä lääkehoidon jatkuvan parantamisen osalta. Mainiokotien laatumittareiden osana seurataan viikoittain esimerkiksi ulkoilujen, asukkaan ja hoitajan kahdenkeskeisten omatuokioiden toteutumista ja aktiivista arkea. Lisäksi kuukausittain seurataan yhteydenpitoa läheisiin.

*Tarkasteltu aineisto muodostuu Mainiokotien lukituista RAI LTC-arvioinneista, joiden arviointipäivämäärä on aikavälillä 1.1.–30.6.2023. Kaikki prosentit ovat Mainiokoteihin kohdistuvaa dataa.

Nyt allekirjoitetun yrityskaupan piiriin kuuluvat Humana Suomen yksiköt sijaitsevat ympäri Suomea, suurin osa Pohjois-Suomessa. Yksiköissä on yhteensä noin 500 asukaspaikkaa ja ne työllistävät noin 750 ammattilaista. Kauppaan kuuluu myös kaksi kotihoidon palveluita tuottavaa toimipaikkaa. Yrityskaupan toteutumisen myötä ikääntyneiden hoivakodit siirtyvät osaksi Mainiokoteja, ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien kodit osaksi Ykköskoteja ja kotihoidon yksiköt osaksi Mehiläisen kotihoidon palveluita. Kaupan toteutuminen vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän.

Toivotamme koko Humanan porukan lämpimästi tervetulleeksi!

Lue koko lehdistötiedote: https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/humanan-ikaantyneiden-palvelut-mehilaiselle

Olen terveydenhoitaja Anneli Lintukangas, 56 v, Mäntsälästä.

Minkälaista työtä teet?

Olen toiminut sairaanhoitajana Mainiokoti Havukodossa Mäntsälässä vuodesta 2017. Havukoto on turvallinen ja valoisa koti ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ikäihmisille. Havukodossa vietetään elämänmakuista ja yhteisöllistä arkea – jokainen asukas on meille ainutlaatuinen.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

Minua motivoi työssäni mahdollisuus hyödyntää omaa kertynyttä taitoa ja osaamista asukkaiden auttamiseen. Mottoni on ”hoida toisia niin kuin itse haluaisit sinua hoidettavan” ja tästä pyrin pitämään päivittäin kiinni.

Harrastukset, kilpailutoiminta ja saavutukset

Olen pienestä asti ollut kova touhuamaan. Maalla kiivettiin puissa ja touhuttiin ympäri pihapiiriä. Seisoin kuulemma ensimmäisen kerran suksilla alle kahden vuoden ikäisenä. Yleisurheiluun tieni vei äitini kautta melko aikaisin. Yhdeksänvuotiaana aloitin ”kilpahiihdon”, jota kesti lukion kolmanteen luokkaan asti. Yleisurheilua harrastin koko kouluajan. Lajeja oli laidasta laitaan, mm. pitkät juoksut, kuula ja keihäs. Jalkapallo tuli kuvioihin yhdentoista vuoden iässä ja jatkui seuraavat 43 vuotta.

Olen pelannut jalkapalloa Suomessa SM-tasolla ja Norjassa 1. divisioonatasolle asti. Näistä jäi upeiden muistojen lisäksi käteen mm. useita Hesa-cupin hyviä sijoituksia sekä SM-kulta. Futsalia pelasin vielä ennen koronaa ykkösdivaritasolla ja sieltäkin jäi kokemusten lisäksi muistoksi myös SM-voitto.

Kalevan kierrokselle lähdin mukaan kaverin kautta yllytettynä vuonna 2018. Tähän kuusilajiseen kestävyysurheilun klassikkoon jäin koukkuun. Lajit ovat luistelu 35 km, hiihto n50 km, juoksu 21,1 km, soutu n35 km, pyöräily n75 km ja suunnistus 25 km. Sulkavan suursoudussa Partalansaaren olen ennättänyt tähän mennessä kiertämään 19 kertaa ja Jukolassa olen suunnistanut vuodesta 2017. Puusoudussa on tullut myös jonkin verran SM-menestystä mitaleiden valossa.

Muutamia vuosia sitten triathlonkin tuli mukaan kuvaan, joskin täyden matkan suorituksen jälkeen kiinnostus pääsi hieman lopahtamaan.

Tällä hetkellä pidemmät hiihtomatkat ovat olleet omana ykköslajina urheilun saralla.

Hiihdossa käteen on jäänyt mm. SM-kulta 50 km/n50-sarjassa, Mastersin MM-kisan kolmas sija 30 km hiihdossa tänä vuonna Vuokatissa sekä Vasaloppetin 90 km miesten ”mitaliajan” saavuttaminen. Kalevan kierroksen ja muun urheilun lisäksi mm. vaellus, melonta, maastopyöräily, telemark, lumikenkäily, swimrun ja harrastejääkiekko kuuluvat mahdollisuuksien mukaan myös lajeihin, joiden parissa viihdyn.

Liikunnasta saa voimaa ja hyvinvointia, jonka myötä sekä henkisesti että fyysisesti jaksaa sekä arjessa että työssä mahdollisimman hyvin.

Kirjoittanut: Anneli Lintukangas

Ympärivuorokautista hoivaa ja yhteisöllistä asumista tarjoavan Mainiokoti Kruunun käytäviltä kuuluu usein laulua, kertovat yksikön sairaanhoitaja Lilli Hytönen ja kokki Eevi Rahkonen.

Hoivatyötä tehdään vahvasti omalla persoonalla ja omia vahvuuksia hyödyntämällä, kuitenkaan työn laadusta tinkimättä. Mutkattomat välit asukkaiden ja henkilökunnan välillä sekä työkavereiden kesken ovat Mainiokoti Kruunussa leimallisia piirteitä.

– Mehän sen ilmapiirin itse luomme, kukapa muukaan, hymyilee Rahkonen.

Hän on ollut talossa kokkina lähes alusta saakka, noin viiden vuoden ajan. Ruoassa, kuten kaikessa muussakin, pyritään kunnioittamaan asukkaiden toiveita.

– He tykkäävät perinteisistä ruoista: karjalanpaistista, makaronilaatikosta ja perunarieskasta, Rahkonen mainitsee.

Yksikössä tammikuussa 2024 aloittanut sairaanhoitaja Lilli Hytönen kertoo, että työyhteisöön oli helppo sujahtaa sisään heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Alalle hän sanoo tulleensa, koska työ ihmisten parissa on oma juttu.

– Olen kiinnostunut ihmisistä ja heidän elämäntarinoistaan, ja se on tässä ikäihmisten hoitotyössä tärkeää. Pyrimme myös antamaan aikaa asukkaille, että he saavat keskustella kanssamme siitä, millaista elämää he ovat viettäneet.

– Tänne hakeuduin, koska minulla oli positiivinen mielikuva Mehiläisestä työnantajana.

Vaikka talossa seurustellaan asukkaiden kanssa työn lomassa kaiken aikaa, Mainiokotien Omatuokiot ovat nimensä mukaisesti erityishetkiä, jotka on varattu pelkästään asukkaan ja omahoitajan väliseksi ajaksi.

– Esimerkiksi erään asukkaan kanssa pysähdytään yleensä hetkeksi katsomaan vanhoja valokuvia ja muistelemaan menneitä, sairaanhoitaja Hytönen mainitsee.

Mainiokodeilla toiminta on hyvin asukaslähtöistä, ja jokaisen asukkaan omat tarpeet tulevat aina tutuiksi talon työntekijöille.

– Joku haluaa esimerkiksi nukkua aamulla pitempään kuin muut. Jotkut haluavat päiväunille, ja toiset eivät. Jokainen saa elää täällä omalla rytmillään, Hytönen sanoo.

”Helppo tulla töihin”

Lämminhenkisen työympäristön lisäksi Hytönen ja Rahkonen mainitsevat työsuhde-eduista Edenred-kortin, jota voi käyttää työnantajan tukemana liikunta-, kulttuuri ja hyvinvointipalveluihin.

Yksikönjohtaja Mirja Keinänen kertoo, että ympärivuorokautisen palvelusasumisen paikkoja Mainiokoti Kruunussa on 30, ja yhteisöllisen asumisen paikkoja 14.

– Työntekijöitä meillä on keikkatyöläiset mukaan luettuina 20–30.

Keinänen sanoo, että työvuoroja jaettaessa työntekijöiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla, ja työn viihtyvyyteen kiinnitetään muutenkin erityistä huomiota.

– Mainiokodeille on helppo tulla työskentelemään, sillä meidän laadunhallintajärjestelmämme ja prosessimme ovat viimeisen päälle hiottuja. Tyytyväisyyskyselyillä arvioidaan säännöllisesti niin asukkaiden kuin henkilökunnankin viihtyvyyttä, ja viimeiset laatuindeksimme ovat olleet yli Mainiokotien keskiarvon.

Keinäsen mukaan ominaista Mainiokoti Kruunulle on työyhteisön tiiviyden lisäksi sen moniammatillisuus. Esimerkiksi sosionomilla on iso rooli asukkaiden viihtyvyyden huomioimisessa.

Mainiokoti Kruunussa vierailee usein esiintyjiä sekä päiväkodin lapsia. Yhteiseen ajanviettoon sisältyy vaikkapa leipomista ja askartelua.

– Martat ovat käyneet täällä tanssittamassa asukkaitamme, ja silloin mekin tanssitimme heitä. Tämä on asukkaidemme koti, ja me olemme täällä heitä varten. Täällä saa näyttää kaikki taitonsa ja tunteensa, kokki Eevi Rahkonen tiivistää.

Alkuperäinen artikkeli ja kuvat: Warkauden lehti 6.5.2024

Toinen Marttilanharjun omista kokeista häärää parhaillaan keittiössä valmistelemassa lounasta. Kuulen vilkasta puheensorinaa. Yksi hoitajista lukee eräälle asukkaalle paikallislehteä ääneen. Asukkaat ovat kokoontuneet odottamaan pian alkavaa ruokailuhetkeä.

”Täällä itse tehty ruoka ja pyrkimys rauhallisiin ruokahetkiin ovat valttimme, josta olemme saaneet asukkailta kiitosta”, sanoo yksikönjohtaja Minna Kollin.

Avarissa, esteettömissä ja nykyaikaisissa tiloissa ei ole laitosmaista – sisustus on kodikas. Yhteisissä tiloissa on mukavia nojatuoleja, sohvia ja pöytäryhmiä. Suurista ikkunoista voi seurata kadun vilinää.

”Täällä on elämää ympärillä. Meillä on myös oma piha, jossa on marjapensaita”, kertoo tiiminvetäjä Nina Halminen.

”Sekä asukkaat että henkilökunta osaavat arvostaa hyviä ja turvallisia ulkoilumahdollisuuksia”, hän tietää.

Mainiokoti sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Sastamalan keskustan tuntumassa lähellä kauppakeskuksia ja muita palveluita.

Mainiokoti Marttilanharjussa on 30 asiakaspaikkaa, ja se on tarkoitettu ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ikäihmisille.

Kodin arki suunnitellaan asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioiden ja omatoimisuutta tukien.

Säännöllisestä päivärytmistä pidetään kiinni ja päiviin sisällytetään toiminnallisia hetkiä, sillä ne tukevat asukkaiden toimintakykyä.

”Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, ja jokainen hoitaja saa myös olla vaikuttamassa siihen, minkälaisia merkityksellisiä hetkiä asukkaille järjestetään. Omahoitajuus on tämän vuoden kärkihanke kodissamme”, kiteyttää Kollin.

”Se, että omaan työhönsä voi vaikuttaa lisää sitä, että kokee työnsä mielekkääksi. Se on työntekijöillemme tärkeää”, hän lisää.

”Haluamme antaa asukkaille aikaa ja läsnäoloa – liian kiire ei saa olla. Kohtaaminen on tärkeää”, painottaa Halminen.

”Jokainen hoitaja voi tuoda omalla vahvuusalueellaan sisältöä ja tehdä ehdotuksia mitä aktiviteetteja asukkaille tarjotaan”, hän täsmentää.

Asukkaille järjestetään lukuhetkiä, liikunnallisia tuokioita, erilaisten pelien pelaamista, musiikillisia tilaisuuksia – ja jopa tansseja.

”Hengellisyys on monille tärkeää, ja täällä järjestetään myös paikallisten kristillisten seurakuntien kanssa yhteistyössä hengellisiä tilaisuuksia. On jumalanpalveluksia, lauluryhmien esiintymistä ja diakonissan käyntejä”, luettelee Kollin.

”Täällä on vieraillut työntekijöiden ja läheisten koiria ja jopa yhden hoitajan terapiaponeja sisällä asti. Niistä on pidetty valtavasti”, hymyilee Halminen.

”Mielekäs ja hyvä arki on tavoitteemme. Panostamme siihen, että päivissä on sisältöä asukkaillemme.”

Henkilökunnan suhteen tärkeää on tiimihenkisyyden vaaliminen.

”Sitä halutaan aina vahvistaa. On tärkeää tuntea kuuluvansa joukkoon”, Kollin selvittää.

”Kuuntelemme herkällä korvalla henkilökunnan näkemyksiä, ideoita ja toiveita. Jokaisella on omat vahvuutensa, ja meillä on mahdollisuus myös syventää osaamistaan – ja vaikka lisäkouluttautua työn ohella – esimerkiksi lääkevastuulliseksi.”

Yhteydenpito omaisten suuntaan on myös tärkeää, samoin kuin läheisten vierailut.

”Haluamme, että Marttilanharjuun kokevat olevansa tervetulleita niin asukkaat, läheiset kuin työntekijätkin,” Kollin ja Halminen sanovat.

Kaipaamme tiimiimme hoitajia, joilla on koulutus ja aitoa kiinnostusta ikäihmisten hoidon pariin. Mikäli kiinnostuit kodistamme, ole yhteydessä Minna Kolliniin.

Yksikönjohtaja Minna Kollin
p. 040 186 6857
minna.kollin@mainiokodit.fi

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Alueviestissä 24.4.2024. Kirjoittaja: Anne Heikkilä

Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa toimivan yhtiön toimintaan kuuluu yhdeksän hoivakotia, joissa on yli 300 asukaspaikkaa. Hoivakodit sijaitsevat Mäntsälässä, Kellokoskella, Nurmijärvellä, Kuopiossa, Karkkilassa, Sipoossa, Siuntiossa, Nummelassa ja Lahdessa.

– Hoivamme on ollut rohkea uudistaja hoiva-alalla ja saavuttanut merkittävän aseman varsin lyhyessä ajassa. Yhtiöllä on osaava henkilöstö, jonka kanssa lähdemme yhdessä jatkamaan ja kehittämään toimintaa edelleen, sanoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

– Pitkällisten keskustelujen pohjalta löysimme kumppanin, jonka kanssa kohtaavat arvot tarjota mahdollisimman laadukasta ja yksilöllistä hoivaa asukkaillemme. Mainiokodit oli selkeästi paras valinta jatkamaan Hoivamme-kotien toimintaa, kertoo Hoivamme Oy:n perustaja ja entinen omistaja Amos Janhunen.

Omistusvaihdoksella ei ole suoraa vaikutusta hoivakotien arkeen tai sopimuksiin. Hoivamme Oy:n toimitusjohtaja Miina Pulkkinen jatkaa yrityskaupan integraation vastuuroolissa siirtymäajan.

Hoivamme Oy:n hoivakotien lisäksi Mainiokotien toimintaan kuuluu 87 Mainiokotia eri puolilla Suomea.

Tehtävään tuli valtavasti laadukkaita hakemuksia ja olikin ilo nähdä, että sosiaalipalveluissa työskentely ja työstä viestiminen kiinnosti niin monia.

Kesän 2024 sotevaikuttajaksi valittiin sosiaalialaa opiskeleva Lotta Kilpinen.

Lotta kiinnostui tehtävästä sen monipuolisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi. ”Pääsen työssä hyvin tutustumaan oman alani eri työmahdollisuuksiin ja löytämään toivottavasti juuri sen mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä”, Lotta kertoo.

”Olen erittäin ihmisläheinen ja työssä haluan olla läsnä jokaiselle asiakkaalle. Tässä työssä pääsen jakamaan myös tietoa muille somessa, esimerkiksi alaa pohtiville. Olen itse paljon somen kautta tutustunut työpaikkoihin ja eri aloihin, joten innostuin siitä, että voin näyttää työpaikkojen ja työntekijöiden arkea somessa muillekin.”

Lotta on energinen ja ulospäin suuntautunut ja häneltä löytyy sosiaalisessa mediassa tarvittavaa visuaalista silmää ja luovia ideoita. Hän kertoo nauttivansa hetkien ikuistamisesta kuvien ja videoiden avulla.

Lotta tulee työskentelemään kesä-heinäkuussa 2024 Familarilla, Mainiokodeissa, Onnikodeissa ja Ykköskodeissa, tutustuen sosiaalipalveluiden eri yksiköihin, monipuolisiin ammattilaisiin ja työtehtäviin.

Lotan kesän aikana tuottamaa sisältöä pääsee seuraamaan Mehiläisen sosiaalipalveluiden sometileiltä sekä sotevaikuttajan omalta Instagram-tililtä @sotevaikuttaja.

Asiakaskokemus 

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q1/2024 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 86,4 (Q4/2023 86,5).  

Omavalvontakysely 

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q1:lla rajoitustoimenpiteiden yksityiskohtaisempi seuranta. 

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä oli 94,8/100 (Q4/2023 95,0).   

Muut laatumittarit 

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q1/2024 olivat keskimäärin 91,5 %, edellisen kvartaalin ollessa 86 %. Mittareiden sisältöjä käydään aktiivisesti läpi yksiköiden viikkokokouksissa sekä kirjaamisvastaavien koulutuksissa. Kirjaamisvastaavat sekä tiimivastaavat seuraavat mittareiden toteutumista yksiköissä.  

Poikkeamat 

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.  

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q1/2024 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 3141 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 (5,2) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,08 (0,18) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,05 (0,11) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. 

Poikkeamien sisällöistä tunnistimme tarpeen teknologian hyödyntämiselle asukasturvallisuudessa. Myös kaatumisen ehkäisyn apuvälineisiin on kiinnitetty paljon huomiota. 

Johtamisen omavalvonta 

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q1 aikana painopistealueena oli henkilöstön kehityskeskusteluiden toteutuminen.