Tapahtuman järjestäneet Vanhustyön keskusliitto ja La Carita -säätiö halusivat jakaa juhlagaalalla iloa, kiitosta ja kunnioitusta ammattilaisille, jotka ovat osoittaneet sitoutumista ja tehneet merkittävää työtä vanhustyön parissa sekä luoneet hyviä käytäntöjä ja jakaneet niitä eteenpäin. Gaalan juontaja Jussi-Pekka Rantanen avasi tilaisuuden muistuttamalla, että vanhusalalla tehtävä työ on joka päivä juhlan arvoista.

Työn merkitystä tuotiin juhlallisesti esille

Tilaisuuden arvokkuutta korosti erityinen tervehdys presidentti Sauli Niinistöltä. Juhlatervehdyksessään Presidentti Niinistö kiitti vanhustyön ammattilaisia heidän tekemästään arvokkaasta työstä, joka parantaa vanhusten elämänlaatua ja säilyttää heidän arvokkuutensa elämän myöhäisinä vuosina. Hän korosti, että vanhustyöntekijät ovat korvaamattomia sekä ikäihmisille että koko yhteiskunnalle, ja painotti, että vanhustyölle tulee antaa sille kuuluva arvo ja tarvittavat resurssit. Niinistö toivotti ammattilaisille jaksamista ja tukea vaativaan ja tärkeään työhön.

Juhlapuhujana tilaisuudessa esiintynyt ylipormestari Eeva-Riitta Siitonen korosti puheessaan muun muassa, miten tärkeää on, että hoivakodissa asuvat vanhukset saavat olla elämäntilanteeseensa sopivassa kodissa asukkaita, eivät asiakkaita – oman kotinsa emäntiä ja isäntiä.

Mainiokoti Kerttuli yksi kymmenestä parhaasta hoivakodista

Ympärivuorokautinen palveluasuminen -kategoriassa palkittujen joukossa oli Mainiokoti Kerttuli Tuusulasta. Tämä tarkoittaa, että Kerttuli on kymmenen parhaan joukossa asiakasarviointeja saaneista yksiköistä THL:n asiakastyytyväisyyskyselyssä.

Mainiokotien Etelä-Suomen palvelujohtaja Peter Rögård lähettää onnittelut Mainiokoti Kerttulille: ”Lämpimät onnittelut Mainiokoti Kerttulille upeasta saavutuksesta THL:n Kerro palvelustasi – Kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seuranta -kyselyssä. Erinomaiset tulokset ovat hieno ja ansaittu kunnianosoitus Kerttulin henkilökunnan pitkäjänteisestä, sitoutuneesta, ammattitaitoisesta ja sydämellisestä työstä ikääntyneiden hyvinvoinnin eteen. Upeaa työtä!”

Paljon onnea koko Mainiokoti Kerttulin henkilökunnalle upeasta tunnustuksesta.

Kuva: Ilkka Vuorinen

Mainiokoti Pacius edustaa modernia ikääntyneiden asumista

Mainiokoti Pacius tarjoaa jatkossa viihtyisän kodin 63 ikääntyneelle asukkaalle. Asukkaat voivat nauttia kiinteistön yläkerrassa laajasta monitoimitilasta, kattoterassista sekä saunasta ja pesutiloista. Asuinhuoneet ovat avarat ja valoisat.

“Haluamme tuoda ikääntyneiden hoivakodit kaupungin parhaille sijainneille, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien äärelle. Mainiokoti Pacius edustaa tätä ajattelua vahvasti, tarjoten puitteet moderniin hoiva-asumiseen, puistomaisen lähiympäristön ja esteettömän näköalan viereiselle Huopalahdelle. Kodin sijainti on liikenteen solmukohdassa ja saavutettavissa niin bussilla, raitiovaunulla kuin omalla autolla, mikä helpottaa esimerkiksi läheisten vierailua kodissa”, kertoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus

 “Kiinteistön pohjaratkaisu tarjosi tässä kohteessa meille mahdollisuuden toteuttaa tyypillistä enemmän yhteistä tilaa asukkaiden käyttöön. Yläkerran kattoterassilla ja monitoimitilassa voidaan järjestää monipuolisesti erilaista ryhmätoimintaa ja tapahtumia asukkaille. Mainiokoti Paciuksen sydän on myös oma valmistuskeittiö, jossa kokkimme valmistaa maukasta kotiruokaa”, täydentää Härus.

Onnikoti Paciuksessa korostuu yksilöllisyys ja yhteisöllisyys

Paciuksenkadulle valmistuu modernit ja toimivat tilat myös Onnikoti Paciukselle, johon rakentuu 17 asukaspaikkaa vammautuneille.

Onnikoti Paciuksen palveluissa tulee korostumaan yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, mikä ilmenee tilojen suunnittelussa ja toiminnassa. Asukkaiden henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan ja yhteisöllisyyttä tuetaan luomalla yhteisiä tiloja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Yksilöllisyys varmistetaan puolestaan räätälöimällä asuintilat ja palvelut kunkin asukkaan tarpeiden mukaan, mikä mahdollistaa asukkaiden itsenäisemmän arjen.

”On mahtavaa päästä rakentamaan Onnikotien ensimmäistä vammautuneiden asumispalveluyksikköä upealle paikalle Helsinkiin. Tilat ja ympäristö antavat edellytykset asukkaille elää omannäköistä elämää keskellä kaupunkia”, toteaa Onnikotien johtaja Mikko Hämäläinen.

Paciuksenkatu 27:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat tukitilat palvelevat kaikkia asukkaita, ja osa tiloista on varattu ulosvuokrattavaksi asukkaita tukeville palvelutoiminnoille. ”Kun päätimme Mehiläisen pääkonttoritoimintojen siirtämisestä Paciuksenkadulta Helsingin keskustaan, nousi ajatus Paciuksenkadun tilojen hyödyntämisestä asumispalveluyksiköiden käyttöön. Siitä käynnistyi pitkä suunnitteluprosessi, ja on upeaa olla tässä pisteessä. Vanhan toimistotilan hyödyntäminen luo yhdistelmän historiaa ja modernia asumista”, iloitsee Mikko Hämäläinen lopuksi.

Lisätietoja:

Mainiokodit, liiketoimintajohtaja Niklas Härus
niklas.harus@mainiokodit.fi, p. 041 536 9796

Onnikodit, johtaja Mikko Hämäläinen
mikko.hamalainen@onnikodit.fi, p. 050 371 8393

Asiakaskokemus

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q3/2024 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 86,8 (Q2/2024 87,7).

Omavalvontakysely

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q3:lla rajoitustoimenpiteiden yksityiskohtaisempi seuranta.

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oli 95,4/100 (Q2/2024 95,2). 

Muut laatumittarit

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q3/2024 olivat keskimäärin 89,1 %, edellisen kvartaalin ollessa 87,1 %. Mainiokodeissa otettiin keväällä käyttöön uusi kirjaamisjärjestelmä, jonka käyttö on vakiintunut kesän aikana.

Poikkeamat

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q3/2024 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 4514 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,4 (4,8) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,17 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,08 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Toimintariskien arviointi 

Yksiköt kartoittivat syyskuun aikana monipuolisesti toimintaan kohdistuvia riskejä ja miettivät toimintatapoja riskien mahdollisesti toteutuessa. Riskit arvioitiin pääosin mataliksi. Tuloksia käytetään yksikön toiminnan suunnittelussa ja riskinhallinnassa.

Johtamisen omavalvonta

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q3 aikana uutena painopistealueena oli tietoturva ja -suoja.

Haluamme tuoda esiin hyvää työtä ja käytänteitä, jotka ovat jo yksiköissä käytössä. Lisäksi tavoitteena on syventää omahoitajan osaamista erilaisten koulutusten ja työkalujen avulla sekä tiivistää läheisyhteistyötä.

Omahoitaja keskiöön – vuoden kärkihanke

Omahoitajan merkitys on asukkaalle hyvin tärkeä – hän on asukkaalle tuki ja turva sekä henkilö, johon asukas voi luottaa ja joka tuntee asukkaan asiat hyvin. Omahoitajuus on laatutyön keskiössä. Omahoitaja on keskeisessä roolissa esimerkiksi hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa, RAI-toimintakykyarvioinneissa ja läheisyhteistyössä.

Lupa tuntea on tunnuslause, joka tiivistää vuoden kärkihankkeen tarkoituksen. Meillä on lupa tuntea asukkaiden historia, elämäntarina ja toiveet. Meillä on lupa tuntea niitä tunteita, mitä elämään ja asukkaan kodin elämään liittyy. Myös läheisillä on oikeus tutustua asukkaan omahoitajaan, ymmärtää omahoitajan rooli ja tietää, missä asioissa he voivat olla yhteydessä omahoitajaan.

Vuoden 2023 lopulla tehtiin yksiköiden työntekijöille Mainiot Omahoitajat -kysely (n=293), jossa kartoitettiin omahoitajan tärkeimpiä tehtäviä sekä toiveita omahoitajan tehtävässä onnistumiseen. Omahoitajan tärkeimpinä tehtävinä kyselystä nousi yhteistyö asukkaan läheisten kanssa, muiden hoitajien pitäminen ajan tasalla omaan asukkaaseen liittyvissä asioissa, asukkaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, asukkaan tukeminen ja lähellä olo sekä varmistus asukkaan tahdon toteutumisesta. Omahoitajan tehtäviin liittyviä onnistumisia koettiin, kun asukkaan ja läheisten toiveet tiedettiin ja ne toteutuivat arjessa. Lisäksi onnistumisia koettiin, kun tiedettiin omahoitajuuteen liittyvät odotukset.

Syksyllä 2023 toteutettiin vuosittainen läheiskysely, jonka vastausten mukaan henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa, ja viikoittaisten kuulumisten kertominen keräsi kiitosta. Kaikki läheiset eivät tienneet kuka on asukkaan omahoitaja. Varmistamme jatkossa, että kaikki läheiset tietävät kuka on asukkaan omahoitaja ja varaomahoitaja.

”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”

Asukkaan yksilöllisen ja henkilökohtaisen hoivan toteutumisen ytimessä on vahva ja luottamuksellinen asukas-omahoitajasuhde. Kun omahoitaja on asukkaan hoidon ja hoivan asiantuntija, hänen ja asukkaan sekä läheisten kesken syntyy vahva luottamuksellinen side. Näin jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan arjessa. Omahoitajuuden keskiössä ovat omatuokiot, jotka ovat omahoitajan ja asukkaan välistä kahdenkeskistä aikaa, joka vietetään asukkaan toivomalla ja hänelle merkityksellä tavalla. Kahden ihmisen arvostava kohtaaminen vahvistaa asukkaan myönteistä kokemusta itsestään ja omasta merkityksellisyydestään.

Tärkeintä omatuokioissa on aito läsnäolo ja asukkaan toiveiden toteutuminen.

”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”

Anton Paavola, Mainiokoti Lehtisaari | Mainiot Omahoitajat -kysely

Kaikki kohtaamiset asukkaan ja läheisten kanssa antavat työntekijöille työkaluja asukkaan mieltymysten löytämiseen. Asukkaan tunteminen auttaa myös tunnistamaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita, jotka auttavat luomaan merkityksellisiä omatuokioita. Omatuokioiden avulla asukas tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.

Omatuokioita ovat esimerkiksi mielimusiikin kuuntelu, vanhojen aikojen muistelu valokuvien avulla, asukkaan asioista puhuminen yhdessä asukkaan kanssa ja mieluisten videoiden katsominen tabletilta tai televisiosta. Omatuokioissa voi hyödyntää myös henkilökunnan vahvuuksia, joita voivat olla laulaminen, maalaaminen, pelaaminen ja esiintyminen. Jokaisessa Mainiokodissa on luotu asiakastyön hyveet, joita voi myös hyödyntää osana omatuokioita.

”Omahoitajuuden kautta syntyvä luottamus asukkaan ja minun välillä sekä läheisten luottamus siihen, että heidän läheisellään on arvokas vanhuus, on hyvin palkitsevaa.”

Satu Gumpler, Mainiokoti Siiri | Mainiot Omahoitajat -kysely

Laatulupaukset omatuokioiden taustalla

Laatulupaukset toimivat Mainiokodeissa kaiken tekemisen pohjalla ja myös omatuokioiden taustalla. Mainiokotien päämääränä on asukkaan yksilöllinen hyvä elämä ja se toteutuu, kun toteutamme laatulupauksia ja elämme kodin päivää yhdessä asukkaiden kanssa.

Yksilöllinen hyvä elämä muodostuu viidestä laatulupauksesta, jotka ovat Yksilöllinen hoiva, Ohjaus ja tuki, Turvallisuus, Oma viihtyisä koti, Yhteisöllisyys ja osallisuus sekä Maukas ja terveellinen ravinto. Jokainen laatulupaus muodostuu viidestä osasta, joten laatulupauksia voidaan sanoa olevan yhteensä 25.

”Tämä on asukkaiden koti. On hyvin tärkeää, että läheiset ja asukkaat ovat tyytyväisiä ja iloisia.”

Mai Le, Mainiokoti Wanha Lahti | Mainiot Omahoitajat -kysely

Yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki

Laatulupauksessa lupaamme, että asukas saa omahoitajan/-ohjaajan kahdenkeskistä aikaa viikoittain ja että asukkaan omat toiveet, tarpeet ja mieltymykset huomioidaan arjessa. Laatulupausten toteutumista arjessa mittaamme laatuindeksikyselyllä, jonka avulla saamme asukkaiden, henkilöstön ja läheisten kokemukset näkyviin.

”Omatuokion ei tarvitse olla rakettitiedettä. Tärkeintä on huomioida asukas ja tietää hänen historiastaan vähän. Katsekontakti ja selkeä kommunikointi ja läheisyys!”

Anonyymi avoin vastaus | Mainiot Omahoitajat -kysely

Työkaluja omahoitajalle

Keväällä 2024 Mainiokotien työntekijöille pidettiin hankkeen infotilaisuus sekä kaksi Mainiot Omahoitajat -koulutusta. Koulutuksissa on korostettu omahoitajuuden merkitystä, kuultu omahoitajien haastattelut sekä tuotu työntekijöiden käyttöön työkaluja, jotka ovat apuna omahoitajuuden toteuttamisessa.

Kevään ensimmäinen päämäärä oli, että asukkaat ja läheiset tietävät, kuka on omahoitaja ja varaomahoitaja. Jokaiselle asukkaalle nimettiin omahoitaja ja varaomahoitaja, ja näistä tiedotettiin läheisiä. Tämän tueksi myös asukashuoneiden nimikyltit uusittiin. Uuteen pohjaan lisättiin myös varaomahoitajan nimi. Myös omahoitajan tehtäväkuvaa tarkennettiin vastaamaan paremmin omahoitajuuden merkityksellisyyttä. Tavoitteena oli myös oppia tuntemaan asukkaita ja läheisiä entistä paremmin sekä kehittyä kohtaamisessa. Yksiköiden käyttöön tuotiin elämänhistorialomake, jolla kartoitetaan asukkaan läheisiä suhteita, koulutusta ja ammattia, harrastuksia, tärkeimpiä jokapäiväisiä tapoja, kuten unirytmiä ja ulkoilua sekä menneisyyden merkityksellisiä tapahtumia. Lisäksi omahoitaja voi käyttää apunaan Elämänpuu-julistetta, joka on A3-kokoinen juliste asukkaan kodin seinälle. Se on tiivistelmä elämänhistorialomakkeesta, joka auttaa uusia työntekijöitä, keikkalaisia ja opiskelijoita tutustumaan asukkaaseen. Omahoitajien työkalujen tarkoituksena on tukea omahoitajaa tehtävässään.

Omahoitaja Anton Paavolan kanssa yhteistyössä ideoitiin omatuokioista ja aktiviteeteista ohjekirja, jossa avataan omatuokioiden merkitystä ja annetaan konkreettisia esimerkkejä omatuokioiden ja aktiviteettien toteuttamiseen. Ohjekirja auttaa omahoitajaa sekä omatuokioiden että aktiviteettien suunnittelussa, ideoinnissa ja toteutuksessa.

Teemavuosi jatkuu tapaamisten ja koulutusten merkeissä.

Kirjoittajat: Anniina Taulos, Anna Ojala, Hanna Voutilainen, Kirsi Pellinen ja Marianna Rainio

Artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024.

Joel Hallikaisen positiivinen olemus loistaa kilpaa kaupungin kuuluisan auringon kanssa, hänen kävellessään Naantalin kaduilla. Ehkä juuri siksi moni kaupunkilainen rohkaistuukin pysäyttämään tutun artistin juttelemaan. Joel keskustelee ihmisten kanssa mielellään, samalla kun hänen 15-vuotias mäyräkoiransa Sisu nauttii saamistaan rapsutuksista. Hallikaisen koti on ollut kohta kaksi vuotta Naantalissa, sen oltua edelliset 46 vuotta naapurikaupunki Raisiossa. Mutta mitä koti Joelille merkitsee?

– Koti on mielentila. Sen ei tarvitse välttämättä olla fyysinen paikka. Esimerkiksi monet artistit ovat kotonaan silloin, kun he ovat tien päällä. Sortavalasta evakkomatkalle jo lapsena lähtenyt appiukkoni taas kokee, että hänen kotinsa on aina Karjalassa, Hallikainen kuvailee.

Hallikaiselle koti on paikka, jossa hän tuntee olevansa turvassa. – Koti edustaa kaikkea sitä, minkä vuoksi teen työtä, minkä vuoksi taistelen ja olen olemassa. Koti on minulle paikka, jossa tulen nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Se on paikka, jossa ei tarvitse vartioida omia sanomisiaan ja ajatuksiaan. Koti ja rakkaus ovat tavallaan synonyymejä, Hallikainen pohtii.
– Elämässä rakkaus ohjaa kaikkea tekemistä. Kaikki, missä on rakkauden henki, jää elämään.

Ääriviivat piirtyivät ja kiitollisuus kantaa

Joel Hallikaisen ura on ollut monipuolinen ja hän on saavuttanut paljon. Hallikainen on tehnyt muun muassa gospel- ja iskelmämusiikkia, lasten radio- ja tv-ohjelmia, isännöinyt suosittua tv-visailua sekä soittanut ja laulanut tuhansilla lavoilla ympäri Suomen. Joel Hallikaisen omaa nimeä kantava esikoislevy on Suomen kaikkien aikojen viidenneksi myydyin albumi ja sen ensimmäistä kappaletta Kuurankukkaa on kuunneltu internetin striimauspalveluissa jo yli neljä miljoonaa kertaa. Vaikka Hallikainen on ehtinyt kokea paljon, hän on pysynyt nöyränä elämää ja sen varrella tapaamiaan ihmisiä kohtaan.

Kysyttäessä, mistä mies ammentaa voimaa tekemiseensä, hän vastaa asian olevan niin päin, että voimaa ammennetaan häneen. – Olen hengellinen ihminen ja tunnen sydämessäni, että asiat ovat myös korvieni välissä hyvin. Se mahdollistaa sen, että saan käyttää lahjaani, jonka olen yläkerrasta saanut. Voimani tulee siitä, että tunnen antavani muille ja teen asioita kiitollisena, Hallikainen kertoo. Hän on äärettömän kiitollinen myös perheestään, joka on ollut artistin tukena niin ylä- kuin alamäissä.

Vaiherikkaan uran varrelle on mahtunut paljon työtä sekä lukuisia oivalluksia ja oppimiskokemuksia. Joskus on menty liian lujaa ja Hallikainen on uransa aikana joutunut pysäyttämään itsensä miettimään, mikä elämässä on oikeasti merkityksellistä. – Loppuun palaminen vuonna 2000 asetti minulle rajat. Tarvitsin kuitenkin sen kokemuksen nähdäkseni, missä omat ääriviivani menevät. Nyt osaan halutessani sanoa ei ja ymmärrän, että olen saavuttanut jo paljon. Saan tuottaa ihmisille iloa, ja elämä on mankeloinut minut monien mutkien kautta paikoilleen tähän, missä nyt olen. Tänään olen vain kiitollinen, sillä olen saanut kaiken, Hallikainen sanoo.

– Jossain kohtaa meidän kaikkien on syystä tai toisesta tehtävä elämästämme inventaario, hän toteaa.

Hoivakotivierailut tuovat iloa kunniakansalaisille

Kymmenisen vuotta sitten Hallikainen alkoi pohtia, miten saisi tuotua suomalaiset tähtiartistit hoivakoteihin tuomaan iloa ikääntyneille asukkaille. Tuolloin syntyi Ilonpisaraksi nimetty konsepti, jonka kautta yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat lahjoituksin mahdollistaa elämyksellisen tapahtuman hoivakodissa. Hallikaisen perustamassa Ilonpisara-ohjelmassa on mukana toistakymmentä Suomen eturivin artistia ja esiintyjää. Ohjelman tavoitteena on luoda hoivakodista vireä ja innostava tapahtumien keskipiste, ja nostaa toiminnan keskellä näkyväksi laadukas ja ihmisarvoinen vanhuus.

Hallikainen suhtautuu suurella kunnioituksella ikääntyneisiin, ja kutsuukin heitä liikuttavasti maamme kunniakansalaisiksi. Hän muistuttaa, että jokaisen meistä tulisi arvostaa vanhuutta ja elämänkokemusta.

– Kun menen ihmisten kotiin, haluan ihan aluksi esittää kiitoksen heidän tekemästään elämäntyöstä, oli se sitten kotiäitinä, yrittäjänä, opettajana tai jotain muuta, Hallikainen kuvailee artistivierailujaan ikääntyneiden hoivakodeissa. – Kiitän siitä, että saamme tänään asua maailman parhaassa maassa ja kerron, että se on heidän työnsä ansiota. Hallikainen muistuttaa, että jokaisen hoivakodissa vierailevan on hyvä ymmärtää, että on tullut ihmisen kotiin ja kiittää siitä, että on saanut tulla sinne vieraaksi. – Alan laulaa vasta kun olen kiittänyt. Olemme kaikki velkaa ikääntyneille, jotka ovat mahdollistaneet meille elämän. Minulla on mahdollisuus esittää kiitokseni tulemalla soittimen kanssa paikalle ja laulamalla heille, Hallikainen sanoo.

Ilonpisara-tapahtumissa myös asukkaiden läheiset pääsevät nauttimaan esityksistä. Tapahtumapäivänä hoivakotiin tulevat usein vierailulle myös lapset ja lastenlapset, ja toiminnan keskellä, päivänsankarina, on kodissa asuva ikääntynyt – kunniakansalainen. Ilonpisara-tapahtuma säilyy positiivisena kaikkien osallistujien mielissä pitkään, ja sitä muistellaan kodissa vielä viikkoja, jopa kuukausia tilaisuuden jälkeenkin. Ilonpisara-ohjelman esiintyjäkaartiin kuuluvat Hallikaisen lisäksi mm. Mikko Alatalo, Marita Taavitsainen, Marco Bjurstöm ja Janne Tulkki.

Koko elämän mittainen matka

Ikääntymiseen Joel Hallikainen suhtautuu paitsi kunnioituksella, myös uteliaasti.
– Ikääntyneet ovat tehneet sata kertaa ne asiat, joita useat meistä vasta opettelevat. He tekevät niitä jo uusintoina. Ja sitä uusintaa kannattaa kuunnella, Hallikainen kehottaa.
– Isossa kuvassa meitä kaikkia asetellaan elämän aikana omalle paikalleen, laulaja summaa.
– Vanhuksia katson ajatellen, että heillä on se elämänkokemus, jota minulla ei vielä ole. He tietävät jo kaikki asiat, joita minä en vielä tiedä. Siitä syntyy kunnioitus heitä kohtaan. Heidän kannatteleminaan olemme tänään tässä.

---

Joel Hallikainen

• 38 albumia
• Yli 500 kappaletta
• Yli puoli miljoonaa myytyä levyä
• Tuttu Juttu Show:n juontaja 1992-2000
• Kahdesti suosituin suomalainen tv-esiintyjä

---

---

Ilonpisara

• Vanhustyöhön keskittyvä yhteiskuntavastuullinen ohjelma
• Ohjelma korostaa elämänkokemuksen arvoa ja kutsuu ikääntyneitä kunniakansalaisiksi
• Ilonpisara tuo tähtiartistit hoivakoteihin, luoden elämyksellisiä tapahtumia, jotka tuovat iloa
• Ohjelma pyrkii lisäämään ihmisten kohtaamisia ja vähentämään yksinäisyyttä
• Yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa ilonpisaran
• Hoivakodit voivat haastaa alueensa yrityksiä osallistumaan ohjelmaan

Lue lisää: https://www.ilonpisara.info

Teksti: Mari Neuvonen | Kuvat: Siiri Niemi

Artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024.

Mainiokoti Ahvenisto on kodikas ikääntyneiden hoivakoti Hämeenlinnassa. Koti sijaitsee hyvien yhteyksien äärellä Ahvenistonharjun kupeessa uudehkoissa, kartanomaisissa tiloissa. Mainiokoti Ahvenistossa tärkeinä asioina korostuvat laadukas ja yksilöllinen hoiva, päivittäinen toiminnallisuus ja virikkeet sekä maistuva ruoka.

Mainiokoti Härkämäessä tarjotaan yksilöllistä, iloista ja aktiivista asumista. Härkämäessä on reilunkokoiset huoneet, jossa asukkaamme voivat asua mahdollisimman kodikkaasti. Talossa on oma valmistuskeittiö, joka takaa herkullisen ja ravitsevan ruuan jokaiselle päivälle. Kodissa työskentelee myös kuntohoitaja, joka suunnittelee ja toteuttaa monipuolista ryhmätoimintaa sekä opastaa esimerkiksi apuvälineasioissa.

Viehättävä Mainiokoti Vanaja sijaitsee rauhallisella ja luonnonkauniilla Kukostensyrjän omakotialueella, neljän kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Vanaja tarjoaa virkistävää yhdessäoloa ja turvallista asumista ikäihmisille. Palvelukotiin voi muuttaa asumaan joko vakituisesti tai lyhytaikaisesti esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajaksi.

Asukkaat saavat nauttia kodinomaisesta ilmapiiristä ja monipuolisista aktiviteeteista, jotka tukevat hyvinvointia ja elämänlaatua. Kodeissa panostetaankin erityisesti asukkaiden viihtyvyyteen. Tilat ovat kodikkaita ja suunniteltu mukautumaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Myös yhteisöllisyys on tärkeä osa asukkaiden arkea, ja monipuoliset aktiviteetit sekä tapahtumat tuovat iloa ja virikkeitä päivittäiseen elämään.

Omistautunut henkilökunta luo yhteisöllisyyttä

Hämeenlinnan Mainiokodeissa on omistautunutta ja luovaa henkilökuntaa, joille asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi ovat sydämen asioita.

Mainiokoti Vanajassa arjen toiminnan ohjaajana työskentelevältä Elinalta löytyy aina ässä hihasta sen suhteen, mitä milloinkin voisi puuhastella. Kuluneen kesän aikana Vanajassa on esimerkiksi grillailtu, bingoiltu, kuunneltu useita musiikkiesityksiä, kerätty mansikoita omasta pihasta, kisattu olympialaisten merkeissä ja pidetty omaa jäätelöbaaria. Syksyllä tulossa on kodin oma Oktoberfest ja paljon muuta, onhan Vanhusten viikkokin jo ovella.

Koko Hämeenlinnan Mainiokotien henkilökunta on sitoutunut tarjoamaan laadukasta hoivaa ja huolenpitoa, jotta jokainen asukas tuntee olonsa kotoisaksi ja arvostetuksi. Toiminnan tulokset näkyvät myös Mainiokotien laatumittauksissa, jotka on Hämeenlinnassa aina erinomaista luokkaa. Mainiokoti Ahvenisto nappasi vuoden toiselta kvartaalilta juuri henkilöstön laatupalkkion. Hämeenlinnan Mainiokodeissa asukkaat voivat nauttia jokaisesta hetkestä turvallisessa ja huolehtivassa ympäristössä.

Vapaita asukaspaikkoja

Hämeenlinnan Mainiokodeissa on tällä hetkellä tarjolla vapaita asukaspaikkoja.

Jos etsit itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia, jossa vietetään aktiivista arkea jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden, ota yhteyttä ja kysy lisää!

Asukkaaksi Hämeenlinnan Mainiokoteihin?

Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.

Mainiokoti Ahvenisto
Yksikönjohtaja Minna Mäntylä
 040 514 0683
 minna.mantyla@mainiokodit.fi

Mainiokoti Härkämäki
Yksikönjohtaja Päivi Nikola
 045 679 2136
 paivi.nikola@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vanaja
Yksikönjohtaja Paula Kemppinen
 044 465 0588
 paula.kemppinen@mainiokodit.fi

Vuoden vanhustyön johtajan palkinto myönnetään nyt yhdettätoista kertaa henkilölle, joka omassa työssään ikääntyneiden palveluissa luo innostavaa ja hyvää työilmapiiriä sekä toimii henkilöstöä osallistaen, tukien ja arvostaen. Hän hakee aktiivisesti ratkaisuja iäkkäiden ihmisten toiveisiin ja tarpeisiin, ja on gerontologinen asiantuntija, jonka työskentely nojaa kansallisiin laatusuosituksiin.

Vuoden 2024 palkinnon saava Mainiokoti Raisiontorin yksikönjohtaja Kristiina Juudin on aloittanut Mehiläisessä sairaanhoitajana vuonna 2010, ja siirtynyt vastaavan hoitajan tehtävän kautta yksikönjohtajaksi vuonna 2018. Juudinia on siivittänyt eteenpäin sitoutuminen, kehityshalukkuus ja työyhteisö.

– Olen kiitollinen Mehiläiselle ja Mainiokodeille siitä, että olemme yhdessä voineet sitoutua ikääntyneiden hoivan kehittämiseen. Samalla koen olevani onnekas, koska ympärilläni on ihmisiä, jotka ovat rohkaisullaan vieneet minua eteenpäin. Mainiokoti Raisiontorilla en ole vain esihenkilö, vaan osa tiimiä ihmisenä, jolle myös virheet ovat sallittuja, iloitsee Juudin.

– Lämpimät onnittelut Kristiinalle tunnustuksesta. Kristiinan vahvuutena korostuu erityisesti osallistava johtaminen. Hän huomioi osallistamisessa sekä työyhteisön että asukkaat, mikä mahdollistaa osaltaan korkean laadun Mainikoti Raisiontorin toiminnassa, toteaa palvelujohtaja Piia Pitkäpaasi Mainiokodeista.

Juudin toteaa elävänsä yksikössä yhdessä henkilökunnan ja asukkaiden kanssa yhteistä arkea vailla hierarkiaa.

– Olemme ihmisinä kaikki samalla viivalla. Filosofi Buber on sanonut, että ihmisyys ei tapahdu yksilön sisäisessä maailmassa, vaan ihmisyys toteutuu ihmisten välillä. Meidän ihmisyytemme on toistemme kohtaamisessa, hän painottaa.

Juudinin taustassa korostuu kansainvälisen ikääntyneiden hoitotyön, johtamisen ja tutkimuksen osaaminen. Hän kirjoittaa mielellään erilaisia sekä tieteellisiä että populaareja tekstejä.

– Olen luova ja filosofinen tutkija. Olen tutkinut ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden kokemuksia, ja sitä kautta perehtynyt yleensäkin elämän merkityksen ja tarkoituksen kysymyksiin. Näitä asioita tuon ajoittain keskusteluun myös omassa työyhteisössäni, Juudin kuvailee.

Yhtenä merkittävänä tekijänä työuran taustalla on ollut esihenkilötyö. Esihenkilönä toimiva palvelujohtaja Piia Pitkäpaasi on haastanut kehittymään työssä, ja tuonut mukanaan energiaa ja toiveikkuutta tulevaisuuteen.

– Tällaisesta toivosta käsin voimme Mainiokodeilla yhdessä tehdä työtä, jossa keskeinen pyrkimys on se, että ihmiset voivat kukoistaa työssään, ikääntyneinä, mahdollisesti muistisairaina – monenlaisissa asuinympäristöissä. On tärkeä voida kokea yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa sekä kuulumisen tunnetta fyysisessä ympäristössä. Myös ympärivuorokautisessa hoivassa ikääntyneen tulee voida tuntea asuvansa omassa kodissaan, johon kokee kuuluvansa. Yhdessä olemme Mainiokodeilla luoneet ympäristön, jossa ikääntyneiden hyvinvointi ja elämänlaatu ovat etusijalla, Kristiina Juudin päättää.

Tiedotteen kuva: Pasi Leino / Tehy

Asiakaskokemus

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q2/2024 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli parempi kuin ensimmäisellä kvartaalilla, 87,7 (Q1/2021 86,4).

Omavalvontakysely

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q2:lla rajoitustoimenpiteiden yksityiskohtaisempi seuranta.

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 95,2/100 (Q1/2024 94,8). 

Muut laatumittarit

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q2/2024 olivat keskimäärin 87,1 %, edellisen kvartaalin ollessa 91,5 %. Mainiokodeissa otettiin huhtikuussa käyttöön uusi kirjaamisjärjestelmä, jonka myötä laadun mittareiden kirjaaminen hieman muuttui. Uusi tapa on helpottanut kirjausten tilastoitumista.

Poikkeamat

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q2/2024 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 4087 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 (4,8) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,13 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,06 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Omavalvontakäynnit

Vuosittain jokaiseen yksikköön tehdään johdon toimesta vähintään yksi omavalvontakäynti. Alkuvuodesta 2024 koulutimme kokeneista yksikönjohtajista sisäisiä auditoijia (omavalvontaohjaaja) toteuttamaan omavalvontakäyntejä. Vuonna 2024 omavalvontakäyntien yhteinen teema Mehiläisen sosiaalipalveluissa on asiakasturvallisuus. Tähän mennessä suoritetuilta käynneiltä on tullut positiivista palautetta tavasta, jolla käynnit tehdään. Käynteihin liittyvät asukashaastattelut on koettu tärkeinä.

Työn vaarojen arviointi 

Työn vaarojen arviointia ja riskikartoitusta varten otettiin käyttöön Laatuportti-ohjelma, jossa arviointi ja kartoitus toteutetaan STM:n laatiman lomakkeen pohjalta. Ohjelmasta järjestettiin koulutusta työsuojeluorganisaatiolle ja esihenkilöstölle. Arvioinnit toteutettiin toukokuun loppuun mennessä. 

Johtamisen omavalvonta

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q2 aikana uusina painopistealueina oli omahoitajuus sekä RAI-arviointien jaksottaminen.