Haluamme tuoda esiin hyvää työtä ja käytänteitä, jotka ovat jo yksiköissä käytössä. Lisäksi tavoitteena on syventää omahoitajan osaamista erilaisten koulutusten ja työkalujen avulla sekä tiivistää läheisyhteistyötä.

Omahoitaja keskiöön – vuoden kärkihanke

Omahoitajan merkitys on asukkaalle hyvin tärkeä – hän on asukkaalle tuki ja turva sekä henkilö, johon asukas voi luottaa ja joka tuntee asukkaan asiat hyvin. Omahoitajuus on laatutyön keskiössä. Omahoitaja on keskeisessä roolissa esimerkiksi hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnassa, RAI-toimintakykyarvioinneissa ja läheisyhteistyössä.

Lupa tuntea on tunnuslause, joka tiivistää vuoden kärkihankkeen tarkoituksen. Meillä on lupa tuntea asukkaiden historia, elämäntarina ja toiveet. Meillä on lupa tuntea niitä tunteita, mitä elämään ja asukkaan kodin elämään liittyy. Myös läheisillä on oikeus tutustua asukkaan omahoitajaan, ymmärtää omahoitajan rooli ja tietää, missä asioissa he voivat olla yhteydessä omahoitajaan.

Vuoden 2023 lopulla tehtiin yksiköiden työntekijöille Mainiot Omahoitajat -kysely (n=293), jossa kartoitettiin omahoitajan tärkeimpiä tehtäviä sekä toiveita omahoitajan tehtävässä onnistumiseen. Omahoitajan tärkeimpinä tehtävinä kyselystä nousi yhteistyö asukkaan läheisten kanssa, muiden hoitajien pitäminen ajan tasalla omaan asukkaaseen liittyvissä asioissa, asukkaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, asukkaan tukeminen ja lähellä olo sekä varmistus asukkaan tahdon toteutumisesta. Omahoitajan tehtäviin liittyviä onnistumisia koettiin, kun asukkaan ja läheisten toiveet tiedettiin ja ne toteutuivat arjessa. Lisäksi onnistumisia koettiin, kun tiedettiin omahoitajuuteen liittyvät odotukset.

Syksyllä 2023 toteutettiin vuosittainen läheiskysely, jonka vastausten mukaan henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa, ja viikoittaisten kuulumisten kertominen keräsi kiitosta. Kaikki läheiset eivät tienneet kuka on asukkaan omahoitaja. Varmistamme jatkossa, että kaikki läheiset tietävät kuka on asukkaan omahoitaja ja varaomahoitaja.

”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”

Asukkaan yksilöllisen ja henkilökohtaisen hoivan toteutumisen ytimessä on vahva ja luottamuksellinen asukas-omahoitajasuhde. Kun omahoitaja on asukkaan hoidon ja hoivan asiantuntija, hänen ja asukkaan sekä läheisten kesken syntyy vahva luottamuksellinen side. Näin jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan arjessa. Omahoitajuuden keskiössä ovat omatuokiot, jotka ovat omahoitajan ja asukkaan välistä kahdenkeskistä aikaa, joka vietetään asukkaan toivomalla ja hänelle merkityksellä tavalla. Kahden ihmisen arvostava kohtaaminen vahvistaa asukkaan myönteistä kokemusta itsestään ja omasta merkityksellisyydestään.

Tärkeintä omatuokioissa on aito läsnäolo ja asukkaan toiveiden toteutuminen.

”Omatuokiot tekevät kodistamme Mainion”

Anton Paavola, Mainiokoti Lehtisaari | Mainiot Omahoitajat -kysely

Kaikki kohtaamiset asukkaan ja läheisten kanssa antavat työntekijöille työkaluja asukkaan mieltymysten löytämiseen. Asukkaan tunteminen auttaa myös tunnistamaan yhteisiä mielenkiinnon kohteita, jotka auttavat luomaan merkityksellisiä omatuokioita. Omatuokioiden avulla asukas tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.

Omatuokioita ovat esimerkiksi mielimusiikin kuuntelu, vanhojen aikojen muistelu valokuvien avulla, asukkaan asioista puhuminen yhdessä asukkaan kanssa ja mieluisten videoiden katsominen tabletilta tai televisiosta. Omatuokioissa voi hyödyntää myös henkilökunnan vahvuuksia, joita voivat olla laulaminen, maalaaminen, pelaaminen ja esiintyminen. Jokaisessa Mainiokodissa on luotu asiakastyön hyveet, joita voi myös hyödyntää osana omatuokioita.

”Omahoitajuuden kautta syntyvä luottamus asukkaan ja minun välillä sekä läheisten luottamus siihen, että heidän läheisellään on arvokas vanhuus, on hyvin palkitsevaa.”

Satu Gumpler, Mainiokoti Siiri | Mainiot Omahoitajat -kysely

Laatulupaukset omatuokioiden taustalla

Laatulupaukset toimivat Mainiokodeissa kaiken tekemisen pohjalla ja myös omatuokioiden taustalla. Mainiokotien päämääränä on asukkaan yksilöllinen hyvä elämä ja se toteutuu, kun toteutamme laatulupauksia ja elämme kodin päivää yhdessä asukkaiden kanssa.

Yksilöllinen hyvä elämä muodostuu viidestä laatulupauksesta, jotka ovat Yksilöllinen hoiva, Ohjaus ja tuki, Turvallisuus, Oma viihtyisä koti, Yhteisöllisyys ja osallisuus sekä Maukas ja terveellinen ravinto. Jokainen laatulupaus muodostuu viidestä osasta, joten laatulupauksia voidaan sanoa olevan yhteensä 25.

”Tämä on asukkaiden koti. On hyvin tärkeää, että läheiset ja asukkaat ovat tyytyväisiä ja iloisia.”

Mai Le, Mainiokoti Wanha Lahti | Mainiot Omahoitajat -kysely

Yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki

Laatulupauksessa lupaamme, että asukas saa omahoitajan/-ohjaajan kahdenkeskistä aikaa viikoittain ja että asukkaan omat toiveet, tarpeet ja mieltymykset huomioidaan arjessa. Laatulupausten toteutumista arjessa mittaamme laatuindeksikyselyllä, jonka avulla saamme asukkaiden, henkilöstön ja läheisten kokemukset näkyviin.

”Omatuokion ei tarvitse olla rakettitiedettä. Tärkeintä on huomioida asukas ja tietää hänen historiastaan vähän. Katsekontakti ja selkeä kommunikointi ja läheisyys!”

Anonyymi avoin vastaus | Mainiot Omahoitajat -kysely

Työkaluja omahoitajalle

Keväällä 2024 Mainiokotien työntekijöille pidettiin hankkeen infotilaisuus sekä kaksi Mainiot Omahoitajat -koulutusta. Koulutuksissa on korostettu omahoitajuuden merkitystä, kuultu omahoitajien haastattelut sekä tuotu työntekijöiden käyttöön työkaluja, jotka ovat apuna omahoitajuuden toteuttamisessa.

Kevään ensimmäinen päämäärä oli, että asukkaat ja läheiset tietävät, kuka on omahoitaja ja varaomahoitaja. Jokaiselle asukkaalle nimettiin omahoitaja ja varaomahoitaja, ja näistä tiedotettiin läheisiä. Tämän tueksi myös asukashuoneiden nimikyltit uusittiin. Uuteen pohjaan lisättiin myös varaomahoitajan nimi. Myös omahoitajan tehtäväkuvaa tarkennettiin vastaamaan paremmin omahoitajuuden merkityksellisyyttä. Tavoitteena oli myös oppia tuntemaan asukkaita ja läheisiä entistä paremmin sekä kehittyä kohtaamisessa. Yksiköiden käyttöön tuotiin elämänhistorialomake, jolla kartoitetaan asukkaan läheisiä suhteita, koulutusta ja ammattia, harrastuksia, tärkeimpiä jokapäiväisiä tapoja, kuten unirytmiä ja ulkoilua sekä menneisyyden merkityksellisiä tapahtumia. Lisäksi omahoitaja voi käyttää apunaan Elämänpuu-julistetta, joka on A3-kokoinen juliste asukkaan kodin seinälle. Se on tiivistelmä elämänhistorialomakkeesta, joka auttaa uusia työntekijöitä, keikkalaisia ja opiskelijoita tutustumaan asukkaaseen. Omahoitajien työkalujen tarkoituksena on tukea omahoitajaa tehtävässään.

Omahoitaja Anton Paavolan kanssa yhteistyössä ideoitiin omatuokioista ja aktiviteeteista ohjekirja, jossa avataan omatuokioiden merkitystä ja annetaan konkreettisia esimerkkejä omatuokioiden ja aktiviteettien toteuttamiseen. Ohjekirja auttaa omahoitajaa sekä omatuokioiden että aktiviteettien suunnittelussa, ideoinnissa ja toteutuksessa.

Teemavuosi jatkuu tapaamisten ja koulutusten merkeissä.

Kirjoittajat: Anniina Taulos, Anna Ojala, Hanna Voutilainen, Kirsi Pellinen ja Marianna Rainio

Artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024.

Joel Hallikaisen positiivinen olemus loistaa kilpaa kaupungin kuuluisan auringon kanssa, hänen kävellessään Naantalin kaduilla. Ehkä juuri siksi moni kaupunkilainen rohkaistuukin pysäyttämään tutun artistin juttelemaan. Joel keskustelee ihmisten kanssa mielellään, samalla kun hänen 15-vuotias mäyräkoiransa Sisu nauttii saamistaan rapsutuksista. Hallikaisen koti on ollut kohta kaksi vuotta Naantalissa, sen oltua edelliset 46 vuotta naapurikaupunki Raisiossa. Mutta mitä koti Joelille merkitsee?

– Koti on mielentila. Sen ei tarvitse välttämättä olla fyysinen paikka. Esimerkiksi monet artistit ovat kotonaan silloin, kun he ovat tien päällä. Sortavalasta evakkomatkalle jo lapsena lähtenyt appiukkoni taas kokee, että hänen kotinsa on aina Karjalassa, Hallikainen kuvailee.

Hallikaiselle koti on paikka, jossa hän tuntee olevansa turvassa. – Koti edustaa kaikkea sitä, minkä vuoksi teen työtä, minkä vuoksi taistelen ja olen olemassa. Koti on minulle paikka, jossa tulen nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Se on paikka, jossa ei tarvitse vartioida omia sanomisiaan ja ajatuksiaan. Koti ja rakkaus ovat tavallaan synonyymejä, Hallikainen pohtii.
– Elämässä rakkaus ohjaa kaikkea tekemistä. Kaikki, missä on rakkauden henki, jää elämään.

Ääriviivat piirtyivät ja kiitollisuus kantaa

Joel Hallikaisen ura on ollut monipuolinen ja hän on saavuttanut paljon. Hallikainen on tehnyt muun muassa gospel- ja iskelmämusiikkia, lasten radio- ja tv-ohjelmia, isännöinyt suosittua tv-visailua sekä soittanut ja laulanut tuhansilla lavoilla ympäri Suomen. Joel Hallikaisen omaa nimeä kantava esikoislevy on Suomen kaikkien aikojen viidenneksi myydyin albumi ja sen ensimmäistä kappaletta Kuurankukkaa on kuunneltu internetin striimauspalveluissa jo yli neljä miljoonaa kertaa. Vaikka Hallikainen on ehtinyt kokea paljon, hän on pysynyt nöyränä elämää ja sen varrella tapaamiaan ihmisiä kohtaan.

Kysyttäessä, mistä mies ammentaa voimaa tekemiseensä, hän vastaa asian olevan niin päin, että voimaa ammennetaan häneen. – Olen hengellinen ihminen ja tunnen sydämessäni, että asiat ovat myös korvieni välissä hyvin. Se mahdollistaa sen, että saan käyttää lahjaani, jonka olen yläkerrasta saanut. Voimani tulee siitä, että tunnen antavani muille ja teen asioita kiitollisena, Hallikainen kertoo. Hän on äärettömän kiitollinen myös perheestään, joka on ollut artistin tukena niin ylä- kuin alamäissä.

Vaiherikkaan uran varrelle on mahtunut paljon työtä sekä lukuisia oivalluksia ja oppimiskokemuksia. Joskus on menty liian lujaa ja Hallikainen on uransa aikana joutunut pysäyttämään itsensä miettimään, mikä elämässä on oikeasti merkityksellistä. – Loppuun palaminen vuonna 2000 asetti minulle rajat. Tarvitsin kuitenkin sen kokemuksen nähdäkseni, missä omat ääriviivani menevät. Nyt osaan halutessani sanoa ei ja ymmärrän, että olen saavuttanut jo paljon. Saan tuottaa ihmisille iloa, ja elämä on mankeloinut minut monien mutkien kautta paikoilleen tähän, missä nyt olen. Tänään olen vain kiitollinen, sillä olen saanut kaiken, Hallikainen sanoo.

– Jossain kohtaa meidän kaikkien on syystä tai toisesta tehtävä elämästämme inventaario, hän toteaa.

Hoivakotivierailut tuovat iloa kunniakansalaisille

Kymmenisen vuotta sitten Hallikainen alkoi pohtia, miten saisi tuotua suomalaiset tähtiartistit hoivakoteihin tuomaan iloa ikääntyneille asukkaille. Tuolloin syntyi Ilonpisaraksi nimetty konsepti, jonka kautta yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat lahjoituksin mahdollistaa elämyksellisen tapahtuman hoivakodissa. Hallikaisen perustamassa Ilonpisara-ohjelmassa on mukana toistakymmentä Suomen eturivin artistia ja esiintyjää. Ohjelman tavoitteena on luoda hoivakodista vireä ja innostava tapahtumien keskipiste, ja nostaa toiminnan keskellä näkyväksi laadukas ja ihmisarvoinen vanhuus.

Hallikainen suhtautuu suurella kunnioituksella ikääntyneisiin, ja kutsuukin heitä liikuttavasti maamme kunniakansalaisiksi. Hän muistuttaa, että jokaisen meistä tulisi arvostaa vanhuutta ja elämänkokemusta.

– Kun menen ihmisten kotiin, haluan ihan aluksi esittää kiitoksen heidän tekemästään elämäntyöstä, oli se sitten kotiäitinä, yrittäjänä, opettajana tai jotain muuta, Hallikainen kuvailee artistivierailujaan ikääntyneiden hoivakodeissa. – Kiitän siitä, että saamme tänään asua maailman parhaassa maassa ja kerron, että se on heidän työnsä ansiota. Hallikainen muistuttaa, että jokaisen hoivakodissa vierailevan on hyvä ymmärtää, että on tullut ihmisen kotiin ja kiittää siitä, että on saanut tulla sinne vieraaksi. – Alan laulaa vasta kun olen kiittänyt. Olemme kaikki velkaa ikääntyneille, jotka ovat mahdollistaneet meille elämän. Minulla on mahdollisuus esittää kiitokseni tulemalla soittimen kanssa paikalle ja laulamalla heille, Hallikainen sanoo.

Ilonpisara-tapahtumissa myös asukkaiden läheiset pääsevät nauttimaan esityksistä. Tapahtumapäivänä hoivakotiin tulevat usein vierailulle myös lapset ja lastenlapset, ja toiminnan keskellä, päivänsankarina, on kodissa asuva ikääntynyt – kunniakansalainen. Ilonpisara-tapahtuma säilyy positiivisena kaikkien osallistujien mielissä pitkään, ja sitä muistellaan kodissa vielä viikkoja, jopa kuukausia tilaisuuden jälkeenkin. Ilonpisara-ohjelman esiintyjäkaartiin kuuluvat Hallikaisen lisäksi mm. Mikko Alatalo, Marita Taavitsainen, Marco Bjurstöm ja Janne Tulkki.

Koko elämän mittainen matka

Ikääntymiseen Joel Hallikainen suhtautuu paitsi kunnioituksella, myös uteliaasti.
– Ikääntyneet ovat tehneet sata kertaa ne asiat, joita useat meistä vasta opettelevat. He tekevät niitä jo uusintoina. Ja sitä uusintaa kannattaa kuunnella, Hallikainen kehottaa.
– Isossa kuvassa meitä kaikkia asetellaan elämän aikana omalle paikalleen, laulaja summaa.
– Vanhuksia katson ajatellen, että heillä on se elämänkokemus, jota minulla ei vielä ole. He tietävät jo kaikki asiat, joita minä en vielä tiedä. Siitä syntyy kunnioitus heitä kohtaan. Heidän kannatteleminaan olemme tänään tässä.

---

Joel Hallikainen

• 38 albumia
• Yli 500 kappaletta
• Yli puoli miljoonaa myytyä levyä
• Tuttu Juttu Show:n juontaja 1992-2000
• Kahdesti suosituin suomalainen tv-esiintyjä

---

---

Ilonpisara

• Vanhustyöhön keskittyvä yhteiskuntavastuullinen ohjelma
• Ohjelma korostaa elämänkokemuksen arvoa ja kutsuu ikääntyneitä kunniakansalaisiksi
• Ilonpisara tuo tähtiartistit hoivakoteihin, luoden elämyksellisiä tapahtumia, jotka tuovat iloa
• Ohjelma pyrkii lisäämään ihmisten kohtaamisia ja vähentämään yksinäisyyttä
• Yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt voivat ostaa ilonpisaran
• Hoivakodit voivat haastaa alueensa yrityksiä osallistumaan ohjelmaan

Lue lisää: https://www.ilonpisara.info

Teksti: Mari Neuvonen | Kuvat: Siiri Niemi

Artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehdessä 1/2024.

Mainiokoti Ahvenisto on kodikas ikääntyneiden hoivakoti Hämeenlinnassa. Koti sijaitsee hyvien yhteyksien äärellä Ahvenistonharjun kupeessa uudehkoissa, kartanomaisissa tiloissa. Mainiokoti Ahvenistossa tärkeinä asioina korostuvat laadukas ja yksilöllinen hoiva, päivittäinen toiminnallisuus ja virikkeet sekä maistuva ruoka.

Mainiokoti Härkämäessä tarjotaan yksilöllistä, iloista ja aktiivista asumista. Härkämäessä on reilunkokoiset huoneet, jossa asukkaamme voivat asua mahdollisimman kodikkaasti. Talossa on oma valmistuskeittiö, joka takaa herkullisen ja ravitsevan ruuan jokaiselle päivälle. Kodissa työskentelee myös kuntohoitaja, joka suunnittelee ja toteuttaa monipuolista ryhmätoimintaa sekä opastaa esimerkiksi apuvälineasioissa.

Viehättävä Mainiokoti Vanaja sijaitsee rauhallisella ja luonnonkauniilla Kukostensyrjän omakotialueella, neljän kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Vanaja tarjoaa virkistävää yhdessäoloa ja turvallista asumista ikäihmisille. Palvelukotiin voi muuttaa asumaan joko vakituisesti tai lyhytaikaisesti esimerkiksi omaishoitajan vapaiden ajaksi.

Asukkaat saavat nauttia kodinomaisesta ilmapiiristä ja monipuolisista aktiviteeteista, jotka tukevat hyvinvointia ja elämänlaatua. Kodeissa panostetaankin erityisesti asukkaiden viihtyvyyteen. Tilat ovat kodikkaita ja suunniteltu mukautumaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Myös yhteisöllisyys on tärkeä osa asukkaiden arkea, ja monipuoliset aktiviteetit sekä tapahtumat tuovat iloa ja virikkeitä päivittäiseen elämään.

Omistautunut henkilökunta luo yhteisöllisyyttä

Hämeenlinnan Mainiokodeissa on omistautunutta ja luovaa henkilökuntaa, joille asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointi ovat sydämen asioita.

Mainiokoti Vanajassa arjen toiminnan ohjaajana työskentelevältä Elinalta löytyy aina ässä hihasta sen suhteen, mitä milloinkin voisi puuhastella. Kuluneen kesän aikana Vanajassa on esimerkiksi grillailtu, bingoiltu, kuunneltu useita musiikkiesityksiä, kerätty mansikoita omasta pihasta, kisattu olympialaisten merkeissä ja pidetty omaa jäätelöbaaria. Syksyllä tulossa on kodin oma Oktoberfest ja paljon muuta, onhan Vanhusten viikkokin jo ovella.

Koko Hämeenlinnan Mainiokotien henkilökunta on sitoutunut tarjoamaan laadukasta hoivaa ja huolenpitoa, jotta jokainen asukas tuntee olonsa kotoisaksi ja arvostetuksi. Toiminnan tulokset näkyvät myös Mainiokotien laatumittauksissa, jotka on Hämeenlinnassa aina erinomaista luokkaa. Mainiokoti Ahvenisto nappasi vuoden toiselta kvartaalilta juuri henkilöstön laatupalkkion. Hämeenlinnan Mainiokodeissa asukkaat voivat nauttia jokaisesta hetkestä turvallisessa ja huolehtivassa ympäristössä.

Vapaita asukaspaikkoja

Hämeenlinnan Mainiokodeissa on tällä hetkellä tarjolla vapaita asukaspaikkoja.

Jos etsit itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia, jossa vietetään aktiivista arkea jokaisen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden, ota yhteyttä ja kysy lisää!

Asukkaaksi Hämeenlinnan Mainiokoteihin?

Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää.

Mainiokoti Ahvenisto
Yksikönjohtaja Minna Mäntylä
 040 514 0683
 minna.mantyla@mainiokodit.fi

Mainiokoti Härkämäki
Yksikönjohtaja Päivi Nikola
 045 679 2136
 paivi.nikola@mainiokodit.fi

Mainiokoti Vanaja
Yksikönjohtaja Paula Kemppinen
 044 465 0588
 paula.kemppinen@mainiokodit.fi

Vuoden vanhustyön johtajan palkinto myönnetään nyt yhdettätoista kertaa henkilölle, joka omassa työssään ikääntyneiden palveluissa luo innostavaa ja hyvää työilmapiiriä sekä toimii henkilöstöä osallistaen, tukien ja arvostaen. Hän hakee aktiivisesti ratkaisuja iäkkäiden ihmisten toiveisiin ja tarpeisiin, ja on gerontologinen asiantuntija, jonka työskentely nojaa kansallisiin laatusuosituksiin.

Vuoden 2024 palkinnon saava Mainiokoti Raisiontorin yksikönjohtaja Kristiina Juudin on aloittanut Mehiläisessä sairaanhoitajana vuonna 2010, ja siirtynyt vastaavan hoitajan tehtävän kautta yksikönjohtajaksi vuonna 2018. Juudinia on siivittänyt eteenpäin sitoutuminen, kehityshalukkuus ja työyhteisö.

– Olen kiitollinen Mehiläiselle ja Mainiokodeille siitä, että olemme yhdessä voineet sitoutua ikääntyneiden hoivan kehittämiseen. Samalla koen olevani onnekas, koska ympärilläni on ihmisiä, jotka ovat rohkaisullaan vieneet minua eteenpäin. Mainiokoti Raisiontorilla en ole vain esihenkilö, vaan osa tiimiä ihmisenä, jolle myös virheet ovat sallittuja, iloitsee Juudin.

– Lämpimät onnittelut Kristiinalle tunnustuksesta. Kristiinan vahvuutena korostuu erityisesti osallistava johtaminen. Hän huomioi osallistamisessa sekä työyhteisön että asukkaat, mikä mahdollistaa osaltaan korkean laadun Mainikoti Raisiontorin toiminnassa, toteaa palvelujohtaja Piia Pitkäpaasi Mainiokodeista.

Juudin toteaa elävänsä yksikössä yhdessä henkilökunnan ja asukkaiden kanssa yhteistä arkea vailla hierarkiaa.

– Olemme ihmisinä kaikki samalla viivalla. Filosofi Buber on sanonut, että ihmisyys ei tapahdu yksilön sisäisessä maailmassa, vaan ihmisyys toteutuu ihmisten välillä. Meidän ihmisyytemme on toistemme kohtaamisessa, hän painottaa.

Juudinin taustassa korostuu kansainvälisen ikääntyneiden hoitotyön, johtamisen ja tutkimuksen osaaminen. Hän kirjoittaa mielellään erilaisia sekä tieteellisiä että populaareja tekstejä.

– Olen luova ja filosofinen tutkija. Olen tutkinut ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden kokemuksia, ja sitä kautta perehtynyt yleensäkin elämän merkityksen ja tarkoituksen kysymyksiin. Näitä asioita tuon ajoittain keskusteluun myös omassa työyhteisössäni, Juudin kuvailee.

Yhtenä merkittävänä tekijänä työuran taustalla on ollut esihenkilötyö. Esihenkilönä toimiva palvelujohtaja Piia Pitkäpaasi on haastanut kehittymään työssä, ja tuonut mukanaan energiaa ja toiveikkuutta tulevaisuuteen.

– Tällaisesta toivosta käsin voimme Mainiokodeilla yhdessä tehdä työtä, jossa keskeinen pyrkimys on se, että ihmiset voivat kukoistaa työssään, ikääntyneinä, mahdollisesti muistisairaina – monenlaisissa asuinympäristöissä. On tärkeä voida kokea yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa sekä kuulumisen tunnetta fyysisessä ympäristössä. Myös ympärivuorokautisessa hoivassa ikääntyneen tulee voida tuntea asuvansa omassa kodissaan, johon kokee kuuluvansa. Yhdessä olemme Mainiokodeilla luoneet ympäristön, jossa ikääntyneiden hyvinvointi ja elämänlaatu ovat etusijalla, Kristiina Juudin päättää.

Tiedotteen kuva: Pasi Leino / Tehy

Asiakaskokemus

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q2/2024 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli parempi kuin ensimmäisellä kvartaalilla, 87,7 (Q1/2021 86,4).

Omavalvontakysely

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q2:lla rajoitustoimenpiteiden yksityiskohtaisempi seuranta.

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 95,2/100 (Q1/2024 94,8). 

Muut laatumittarit

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q2/2024 olivat keskimäärin 87,1 %, edellisen kvartaalin ollessa 91,5 %. Mainiokodeissa otettiin huhtikuussa käyttöön uusi kirjaamisjärjestelmä, jonka myötä laadun mittareiden kirjaaminen hieman muuttui. Uusi tapa on helpottanut kirjausten tilastoitumista.

Poikkeamat

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q2/2024 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 4087 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,8 (4,8) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,13 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,06 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Omavalvontakäynnit

Vuosittain jokaiseen yksikköön tehdään johdon toimesta vähintään yksi omavalvontakäynti. Alkuvuodesta 2024 koulutimme kokeneista yksikönjohtajista sisäisiä auditoijia (omavalvontaohjaaja) toteuttamaan omavalvontakäyntejä. Vuonna 2024 omavalvontakäyntien yhteinen teema Mehiläisen sosiaalipalveluissa on asiakasturvallisuus. Tähän mennessä suoritetuilta käynneiltä on tullut positiivista palautetta tavasta, jolla käynnit tehdään. Käynteihin liittyvät asukashaastattelut on koettu tärkeinä.

Työn vaarojen arviointi 

Työn vaarojen arviointia ja riskikartoitusta varten otettiin käyttöön Laatuportti-ohjelma, jossa arviointi ja kartoitus toteutetaan STM:n laatiman lomakkeen pohjalta. Ohjelmasta järjestettiin koulutusta työsuojeluorganisaatiolle ja esihenkilöstölle. Arvioinnit toteutettiin toukokuun loppuun mennessä. 

Johtamisen omavalvonta

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q2 aikana uusina painopistealueina oli omahoitajuus sekä RAI-arviointien jaksottaminen.

Mehiläisen sosiaalipalvelut eli Mainiokodit, Ykköskodit, Onnikodit ja Familar tarjoavat asumis- ja hoivapalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille sekä lastensuojelu- ja perhetyön asiakkaille. Neljällä palvelulinjalla on yhteensä yli 8 000 asiakaspaikkaa, ja yli 300 sosiaalipalveluiden toimipaikkaa ympäri Suomea työllistävät noin 5 200 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Sosionomiksi opiskelevan Lotan tehtävänä oli tutustua neljän erilaisen palvelulinjan arkeen. Samalla hän pääsi esittelemään eri toimipaikkoja ja niiden monipuolisia työtehtäviä sosiaalisessa mediassa alasta ja sosiaalipalveluiden toiminnasta kiinnostuneille.

Ensimmäisen kesätyöviikkonsa aikana sotevaikuttaja Lotta perehtyi rekrytointi- ja markkinointitiimin opastuksella sosiaalisen median käyttöön, tietosuoja-asioihin ja Mehiläisen organisaatioon. Lisäksi hän pääsi suunnittelemaan kesän somesisältöjä ja tulevien viikkojen kulkua yhdessä yksiköiden kanssa. Sitten koitti innolla odotettu hetki jalkautua yksiköihin.

Ykköskotien monipuolinen työ tutuksi

Ensimmäisenä Lotta tutustui Ykköskoteihin ja työskenteli viikon ajan Ykköskoti Martissa ja Heikissä, joka tarjoaa asumispalveluja ja kuntouttavaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille. Viikon aikana Lotta sai viettää paljon aikaa lähihoitajan koulutuksen omaavan päivätoiminnan ohjaajan kanssa. – Oli mielenkiintoista nähdä, millaista päivätoiminta on ja kuinka monipuolista tekemistä siihen voi sisältyä. Ykköskodeilla on paljon yhteistä toimintaa asukkaille, matalamman kynnyksen ohjelmista pidempiin retkiin, Lotta kertoo. Viikon aikana asukkaiden kanssa tehtiin paljon retkiä, kuten vierailuja läheiseen leipomokahvilaan, Turun Ruissaloon ja koko päivän kestänyt retki Porin Yyteriin. Lotta vietti myös yhden työpäivän sosionomin kanssa ja toisen päivän seuraten sairaanhoitajaopiskelijan työskentelyä. – Oli todella mielenkiintoista seurata erilaisia työtehtäviä ja nähdä sairaanhoitajan työtä opiskelijan näkökulmasta, Lotta sanoo.

Lotta oli vaikuttunut siitä, miten työlleen omistautuneita ihmisiä Ykköskoti Martissa ja Heikissä työskentelee. – Oli esimerkiksi ihanaa nähdä, miten tiimivastaava halusi aidosti olla asukkaiden kanssa ja ajaa heidän etuaan. Hän oli selkeästi elementissään tässä työssä, Lotta kertoo.

Lämpöä ja yhteisöllisyyttä Onnikoti Apilassa

Lotan saapuessa kehitysvammaisille ympärivuorokautista palveluasumista tarjoavaan Onnikoti Apilaan, hän kiinnitti heti huomiota lämpimään ilmapiiriin kodissa. – Vastaanotto oli lämmin ja minulla oli todella tervetullut olo, Lotta kertoo. – Apilassa oli aivan mahtava ilmapiiri, ja asukkailla ja työntekijöillä tuntui olevan koko ajan hauskaa keskenään. Nauru raikui aina ovelle asti, kun saavuin töihin, hän kuvailee.

Viikon aikana Apilassa vieraili kotieläimiä ja yksiköstä lähdettiin myös retkelle Korkeasaareen tutustumaan eksoottisempiin lajeihin. Onnikodissa kävi viikon aikana vieraita läheisestä Onnikotien Työ- ja päivätoiminta Versosta ja lisäksi viikkoon mahtui tietysti myös kodin arjen perusjuttuja, kuten kaupassa käyntiä, tv:n katselua ja yhdessä pelailua. – Apilassa oli hauska, rento ja kotoisa tunnelma. Viikko oli todella mukava, koska kodissa oli niin yhteisöllistä ja työilmapiiri oli aivan mahtava, Lotta kuvailee viikkoa. Onnikodissa Lotta pääsi seuraamaan mm. sairaanhoitajan, sosionomin, lähihoitajan ja kokin työtä.

Kesäreissulta uusia näkökulmia lastensuojelutyöhön

Seuraava viikko lastensuojelu- ja perhepalveluita tarjoavan Familarin kanssa vietettiin tien – ja osittain vedenkin – päällä, kun Familarin erityisyksikkö Myötävirran nuoret ja ohjaajat lähtivät Päivä Tukholmassa -risteilylle. Lotta pääsi mukaan tiistaista torstaihin kestäneelle kesäreissulle. – Vaikka olosuhteet olivat täysin erilaiset kuin yksikössä, nuoret olivat hyvin vastaanottavaisia ja lastensuojelupalveluihin tutustuminen oli mielenpainuva kokemus, Lotta kertoo. Matkalla kierreltiin naapurimaan pääkaupunkia yhdessä nuorten ja ohjaajien kanssa, sen museoihin sekä muihin nähtävyyksiin tutustuen. Aikuisten kesken juteltiin myös paljon ohjaajien erilaisista urapoluista ja lastensuojelutyöstä matkalla olleiden lähihoitajan ja sosionomin kanssa. – Etenkin jo parikymmentä vuotta alalla olleen ohjaajan kokemuksia ja erilaisia tarinoita erityisnuorten kanssa työskentelystä oli mielenkiintoista ja opettavaista kuulla, Lotta sanoo.

– Keskusteluista ohjaajien kanssa jäi erityisesti mieleen, kuinka monenlaisia yksiköitä lastensuojelussa on. Esimerkiksi päihdeyksiköt eroavat merkittävästi perhekuntoutusyksiköistä. Oli myös mielenkiintoista kuulla ohjaajien ajatuksia siitä, miten haastavaa, mutta palkitsevaa lastensuojelutyö on, koska sillä on todellinen vaikutus lasten ja nuorten elämään, Lotta kertoo. Myös sosiaalipalvelualan monipuolisuus korostui, kun nykyään Familarilla työskentelevä ohjaaja kertoi työskennelleensä aiemmin Ykköskodeissa. Yksi sosiaali- ja terveysalan tutkinto voi mahdollistaa monia erilaisia urapolkuja.

Rauhallinen ja toiminnallinen viikko Mainiokodissa

Lotan viimeinen kesätyöviikko kului ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluita tarjoavassa Mainiokoti Aurorassa. Mainiokodista Lotan mieleen jäi erityisesti kiireetön tunnelma. – Myös työntekijöiden ihanan rauhallinen olemus toi kotiin kiireettömyyden tuntua. Vaatii mielestäni paljon, että työntekijä osaa rauhoittua asukkaan kanssa ja olla juuri tässä hetkessä hänen kanssaan, Lotta sanoo. Kiireettömästä tunnelmasta huolimatta Mainiokodin viikkoon mahtui paljon toimintaa. Kodissa järjestettiin mm. tuolijumppaa ja pelihetkiä sekä kahviteltiin yhdessä ulkona kesäsäästä nauttien. Kodissa vieraili myös muusikoita soittamassa ja laulamassa ja perjantaina talon oma kokkikin intoutui laulamaan asukkaille. – Kokki Iina järjesti perjantaina myös pienimuotoiset juhlat asukkaille, johon hän oli loihtinut ihania herkkuja, Lotta kertoo.

Mainiokodissa Lottaa ilahdutti rento yhdessäolo asukkaiden kanssa ja se, että kaikille pyrittiin järjestämään mieluista tekemistä jokaisen omien voimavarojen mukaan. Viikolle osui myös hauska yhteensattuma, kun Lotta huomasi, että hänen kanssaan sosiaalialaa opiskeleva koulukaveri oli kesätöissä Mainiokoti Auroran naapurissa sijaitsevassa Onnikoti Runossa. – Oli hauskaa törmätä ja on varmasti mukavaa syksyllä päästä vaihtamaan ajatuksia kesätyökokemuksista, Lotta sanoo. Onnikoti Apilan nykyinen yksikönjohtaja Jonnakin on muuten aiemmin työskennellyt Runossa ohjaajana ja tiimivastaavana.

Q&A sotevaikuttajan kesätyöstä

Minkälaisia odotuksia sinulla oli kesätyön suhteen?

Olin ensimmäinen Mehiläisen sosiaalipalveluiden somevaikuttaja eli sotevaikuttaja, ja lähdin tehtävään aika avoimin mielin. Minulla ei ollut myöskään aiempaa kokemusta asumisyksiköissä työskentelystä, joten olin odottavainen kesätyön suhteen. Oli kivaa ja mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaista erilaista toimintaa sosiaalipalveluissa on. Kuvaaminen ja somen tekeminen työnä oli myös uutta ja odotin innolla sen tuomia uusia haasteita.

Mitä olet oppinut sosiaalipalveluissa työskentelystä ja onko jokin asia yllättänyt?

Tärkeä oppi ja oivallus on ollut se, että nämä paikat eivät ole vain asumisyksiköitä, vaan ihmisten koteja. Työntekijät ovat todella omistautuneita työlleen, ja koska he ovat töissä siellä kodissa, kaikki asukkaat ja työntekijät ovat kuin perhettä keskenään. Työntekijät ja asukkaat viettävät koko päivän aikaa yhdessä, syövät yhdessä ja yhdessäoloa on oikeasti paljon. Familarilla yllätyin siitä, miten paljon lastensuojelussa tehdään yhteistyötä lasten ja nuorten perheiden kanssa ja kuljetaan heidän rinnallaan. Perheisiin ollaan yhteydessä lapsiin liittyen jopa päivittäin.

Sosiaalisen median osaltakin oli kiinnostavaa hypätä uuteen juttuun ja oli kivaa oppia lisää siitä, mitä kaikkea sometyö pitää sisällään. Opin myös sen, että vaikka somen tekeminen näyttää helpolta, se vie paljon aikaa.

Kokonaisuudessaan kesätyöviikot avarsivat katsettani sosiaalipalveluista. Vaikka vietin vain viikon jokaisella palvelulinjalla, pääsin näkemään todella monipuolisesti eri ammattiryhmien työskentelyä erilaisissa paikoissa.

Mielestäni kaikki sosiaalipalveluiden asiakasryhmät ovat mielenkiintoisia ja yksiköissä tehdään arvokasta työtä, kun autetaan ihmisiä heidän jokapäiväisessä elämässään. Yhteishenki ja tiimityö eri ammatteja edustavien ihmisten kesken toimii yksiköissä hyvin.

Mikä on ollut parasta sotevaikuttajan työssä?

Tässä on ollut monia kivoja juttuja, mutta esimerkiksi omia opintojani ajatellen on ollut mukavaa saada kokonaiskuva erilaisista asiakasryhmistä ja oppia lisää siitä, keitä yksiköissä työskentelee. On myös ollut mukavaa päästä kaikille retkille mukaan, nähdä eläimiä ja päästä mukaan erilaisiin aktiviteetteihin.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää sosiaalipalveluissa työskentelyä pohtiville nykyisille ja tuleville sote-alan ammattilaisille?

Tutustu rohkeasti eri asiakasryhmiin, myös niihin, joiden kanssa et ole ajatellut työskenteleväsi, niin saatat yllättyä positiivisesti. Vaikka työ vaatii paljon, se myös antaa paljon. Ole oma itsesi, niin löydät oman tehtäväsi!

Seuraa Sotevaikuttajaa Instagramissa:

Laatupalkintoon vaikuttavat monet erilaiset mittarit: lasketaan ulkoilukertoja, erilaisiin aktiviteetteihin osallistumista, asukkaiden ja heidän omahoitajiensa välisiä hetkiä, yhteydenpitoa läheisiin sekä mitataan kokemuksellista laatua. Mainiokoti Raisiontorilla on erinomaiset mahdollisuudet ulkoilla sekä omalla terassilla kahvitellen että vieressä sijaitsevalla Raision torilla. Kaupat ja muut palvelut ovat kaikki helposti saavutettavissa. Henkilökunta on ammattitaitoisen hoidon lisäksi sitoutunut toteuttamaan asukkaiden toiveita arjessa. 

Esteetön ja vireä ympäristö

Asukkaiden läheiset käyvät aktiivisesti vierailemassa ja heidänkin on helppo lähteä läheisensä kanssa torikahville, kauppaan tai muuten vain ulkoilemaan suurelta osin esteettömässä Raision keskustassa. Raision keskustassa sijaitsevaan kotiimme on helppo tulla omalla autolla, julkista liikennettä hyödyntäen tai vaikkapa pyörällä erinomaisia pyöräilyteitä pitkin. Raisio on pieni, mutta vireä kaupunki, josta löytyy kaikki tarvittava. 

Yhteistä arkea ja omaa rauhaa

Pitkään ikääntyneiden parissa työskennellyt sairaanhoitajamme Hanna kokee laadun syntyvän yksinkertaisen yhteisen arjen elämisestä kodissamme. Meillä on mahtavat avarat tilat: liikuntasali ja puutarhasisäpihoja, sauna ja avaruutta, joka mahdollistaa monenlaista toimintaa, mutta halutessaan saa myös viettää aikaa omassa rauhassa omassa kodissaan Raision keskustan elämää ikkunasta seuraten tai esimerkiksi kirjoja lukien.

Koti on paljon enemmän kuin paikka

Ikääntyneiden hoivan laatu on sitä, että eläminen ei ole vain kodinomaista, vaan ihan oikeasti kotona olemista ja elämistä. Tämä on lähtökohta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa: Ikääntynyt ihminen elää omien toiveidensa mukaista elämää omassa kodissaan, joka sijaitsee ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Michelle Obama kirjoitti kirjassaan ”Valo meissä kaikissa” (2022), että toivoo läheisilleen ennen kaikkea sitä, että nämä löytävät oman kotinsa maailmassa, mikä tämä koti sitten onkaan. Me haluamme mahdollistaa ikääntyneille ihmisille oman kodin löytämisen Mainiokoti Raisiontorilla. Haluamme, että ikääntyneet asukkaamme saavat kokea olevansa paikassa, jonne he kuuluvat – kotona. Koti ei ole vain fyysinen ympäristö, vaan henkinen tunne siitä, että saa olla juuri sellainen kuin on.

Mikäli haluatte lisätietoja kodistamme, voitte olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai sopia ajan vierailua varten.

Tervetuloa tutustumaan!

Yksikönjohtaja Kristiina Juudin

p. 040 6311 332 | e: kristiina.juudin@mainiokodit.fi
Raisiontorin kotisivu: https://mainiokodit.fi/hoivakodit/mainiokoti-raisiontori

Täysin remontoituihin tiloihin vuonna 2018 avattu Mainiokoti Tenho tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikääntyville ja muistisairaille ihmisille, yhdistäen kodikkuuden ja ammattitaitoisen hoivan ainutlaatuisella tavalla.

Mainiokoti Tenho on enemmän kuin hoivakoti; se on yhteisö, jossa jokainen asukas tuntee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi. Ennen kaikkea Tenho on asukkaidensa koti, jossa jokaisella on oma huone, johon mahtuvat kaikki henkilökohtaiset tärkeät esineet ja muistot.

Aktiivista elämää ja yhteisöllisyyttä

Arki Mainiokoti Tenhossa rakentuu tuttujen ihmisten ja mielekkäiden toimintojen ympärille. Asukkaat saavat nauttia yhteisistä ruokahetkistä ja vapaa-ajan toiminnoista, kuten syntymäpäiväjuhlista ja tansseista. Myös ulkoilumahdollisuudet Tenhossa ovat erinomaiset, sillä hoivakoti sijaitsee Helsingin Keskuspuiston vieressä, ja asukkaat voivat nauttia myös kodin kattoterassin upeista maisemista.

Sijainti pääkaupungin sydämessä mahdollistaa myös sen, että kodissa käy paljon esiintyjiä ilahduttamassa asukkaiden arkea. Yksikönjohtaja Olli Haapala kuvaileekin elämää Tenhossa aktiiviseksi ja monipuoliseksi kaupunkiarjeksi.

Ammattitaitoinen ja läsnäoleva henkilökunta

Mainiokoti Tenhossa työskentelee moniammatillinen henkilökunta ympäri vuorokauden, varmistaen, että jokainen asukas saa yksilöllistä ja laadukasta hoivaa. Tenhossa on paljon vakituista henkilökuntaa ja jokaiselle asukkaalle nimetään omahoitaja, joka tuntee asukkaan tarpeet ja toiveet.

Asukkaaksi Tenhoon palvelusetelillä

Mainiokoti Tenho tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille. Tenhoon voi tulla asumaan joko hyvinvointialueen vanhuspalveluiden kautta tai itsemaksavana asukkaana. Hyvinvointialueen kautta asumiseen voi saada maksusitoumuksen tai palvelusetelin. Palvelusetelin voi saada Helsingin kaupungilta, Länsi-Uudenmaan tai Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta. Itsemaksava asukas on oikeutettu Kelan asumis- ja hoitotukeen sekä kotitalousvähennykseen.

Ota yhteyttä

Jos etsit itsellesi tai läheisellesi turvallista, kodikasta ja aktiivista elämää tarjoavaa hoivakotia, ota yhteyttä, niin sovitaan tutustumiskäynti.

Kysy lisää:
Olli Haapala, yksikönjohtaja
p. 044 765 0416
olli.haapala@mainiokodit.fi

Vieraile Tenhon sivulla: https://mainiokodit.fi/hoivakodit/mainiokoti-tenho

Seuraa arkeamme: