Lohjan Mainiokoti Jusolanlammessa työskentelee mainio arjen toiminnan ohjaaja Pirjo Nummi. Pirjo aloitti työssään syksyllä 2023 ja palkittiin tähtisuoritus-tunnustuksella jo samana vuonna.

Pirjon työpäivä alkaa aikaisin aamulla, kun hän saapuu työpaikalleen reippain askelin kantaen mukanaan kassia, joka on täynnä tyynyjä. Pirjo kiirehtii ensin vaihtamaan työvaatteet, jonka jälkeen hän astelee sääasemalle kirjoittamaan päiväkirjaan päivän lämpötilan ja tämän hetken sään. Alakerran päiväsalissa hoitajat aloittelevat aamupalan antoa ensimmäisille paikalla oleville asukkaille. Pirjo ojentaa päivän lehdet ensimmäiseen pöytään hyvää huomenta toivottaen. Hän muistuttaa samalla asukkaita sekä hoitajia, että Ojamon avoimen päiväkodin lapset ovat tulossa tänään vierailulle yläkerran Korteen ryhmäkotiin.

Kantamuksien takia tänään mennään hissillä. Kaksi asukasta istuu jo aamupalapöydässä, joten Pirjo pysähtyy keskustelemaan heidän kanssaan viikonlopun kuulumiset, sään ja tulevan päivän ohjelman. Toinen asukkaista pyytää Pirjoa kastelemaan pöydällä olevan kukan, joten Pirjo hakee kukalle vettä.

Sairaanhoitaja huikkaa huomenet ja kuulumiset vaihdetaan samalla asukkaille hymyillen.

Pirjo tervehtii kahta muuta asukasta ja käy myös heidän kanssaan läpi viikonlopun kuulumiset, sään ja tämän päivän ohjelman. Yhden asukkaista mielestä on erityisen mukavaa, kun lapsia on tulossa vierailulle. Pirjo siirtyy seuraavaan pöytään, jossa käydään samansuuntainen keskustelu. Tässä pöydässä istuu kaksi ystävää, jotka viettävät kaiken ajan yhdessä, ainoastaan yön tullessa he ovat omissa oloissaan. Toinen auttaa toista arkipäivän asioissa ja toinen kannustaa toista liikkumaan. Ilman toisiaan he eivät mielellään lähde kävelylle.

Siistijä on juuri saanut laitettua ryhmäkodin kuntoon, joten Pirjo asettaa rahit ja tyynyt päiväkodin vieraita varten television eteen. Siistijän kanssa vaihdetaan myös viikonlopun kuulumiset. Vielä mehut ja smoothiet tarjoilukoriin kiitoskortin kera tuleville lapsivieraille.

Vielä nopea pyörähdys esihenkilö Mervi Ikäheimon luona esittelemässä, miltä tarjoilut näyttävät. Kaikki on kunnossa vierailijoita varten.

Alkuvalmistelujen jälkeen on aika mennä laatimaan alkaneen viikon viikko-ohjelma. Valmis viikko-ohjelma viedään yksikön Facebook-sivuille, nettisivustolle sekä päiväsalien seinille.

”Mitäs tänne kuuluu tänään?”, Pirjo kyselee yläkerran päiväsalissa kahdelta asukkaalta, jotka ovat juuri tulleet aamupalalle, ja heille kuuluu hyvää.
Vielä ennen vieraiden tuloa ehtii viettämään omatuokioita asukkaiden kanssa.

Nyt kello on jo niin paljon, että Pirjo alkaa siirtämään asukkaita ryhmäkodin puolelle. Samalla hän huikkaa hoitajille, jos he ehtisivät auttaa hakemaan myös alakerrasta asukkaita ylös. Hoitajat lähtevät kohti alakertaa ja kaikki ehditään saada hienosti ajoissa paikalle.

Ryhmätuokiossa lauletaan, soitetaan ja muistellaan entisajan leikkejä sekä ihmetellään lasten energiaa. Yhteistyö sujuu hyvin, joten sovitaan, että ryhmä tulee käymään uudelleen.

Iltapäivällä lisää omatuokioita, ulkoilua ja kaikkea mitä asukkaat sillä hetkellä haluavat.

– Ulkopuolisten vierailijoiden käynnit ovat erilaisia työpäiviä, koska silloin saan olla tarkkailijana. Ne tuovat vaihtelua omaan työhön, Pirjo kertoo. Arjen toiminnan ohjaajan työn rikkaus on vaihtelevuus. Vaihtelevuutta tuovat myös vuodenajat ja erilaiset tapahtumat, joita myös hoitajat järjestävät.

– Parasta työssä on se, että on riittävästi aikaa jokaiselle asiakkaalle. Heidän luokseen ehtii pysähtyä ja kuunnella heidän tarinoitaan. Suuria tunteita, kun pystyt pienellä asialla saamaan asukkaan iloiseksi ja asukas kertoo elämän olevan elämisen arvoista.

Pirjon mukaan onnistumisen iloa toi etenkin seuraavanlainen tapahtumien ketju:

Yläkerran rouva ei ollut oikein löytänyt samoista asioista kiinnostunutta keskustelijaa. Pirjo sai houkuteltua asukkaan kanssaan alakertaan. Siellä muut asukkaat olivat kannustaneet rouvaa tulemaan keskustelemaan, eikä aikaakaan, kun he keskustelivat IT- asioista ja tutuista kaupungeista, joissa olivat asuneet. Rouva oli kyynel silmässä kiittänyt Pirjoa matkalla takaisin yläkertaan. Vierailuja jatketaan Pirjon avustamana.

Esimerkkejä on satoja. – Pirjo on helmemme täällä Jusolanlammessa, sanoo yksikönjohtaja Mervi Ikäheimo. Asukkaidemme elämästä tulee hänen avullaan vielä enemmän elämisen arvoista, ja ehkä jopa parempaa kuin aikaisemmin, kun mahdollinen yksinäisyys väistyy!

Asiakaskokemus 

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q4/2023 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 86,5 (Q3/2023 84,4).  

Omavalvontakysely 

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q4:lla viranomaisasiakirjat sekä rajoitustoimenpiteet. 

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä oli 95,0/100 (Q3 95,1).   

Muut laatumittarit 

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisten kanssa. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q4/2023 olivat keskimäärin 86 %, edellisen kvartaalin ollessa 85 %. Mittareiden sisältöjä käydään aktiivisesti läpi yksiköiden viikkokokouksissa sekä kirjaamisvastaavien koulutuksissa. Kirjaamisvastaavat sekä tiimivastaavat seuraavat mittareiden toteutumista yksiköissä.  

Poikkeamat 

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.  

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q4/2023 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 4018 poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 5,2 (4,9) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,18 (0,12) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,11 (0,10) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. 

Poikkeamien sisällöistä tunnistimme tarpeen tilojen turvallisuuden tarkistamiselle sovittujen aikataulujen mukaisesti. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen nousee poikkeamista hienosti esille. Itsemääräämisoikeuden tukemiseen on tarjottu koulutusta syksyllä ja koulutuksia jatketaan vuonna 2024. 

Johtamisen omavalvonta 

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q4 aikana painopistealueena oli työyhteisöjen asiakashyveiden määrittely sekä työyhteisön hyveiden toteutumisen arviointi.

Laadukas hoiva ja asukkaidemme yksilöllisyys ovat tärkeitä Mainiokotien toimintaa ohjaavia arvoja. Kodeissamme työskentelee lämmin, moniammatillinen henkilökunta ja asukkaan tarpeet ja toiveet ohjaavat toimintaamme. Laadimme asukkaillemme henkilökohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä nimeämme jokaiselle omahoitajan. 

Rakkaudella valmistettu, ravitseva ruoka on elämän peruspilareita, ja siksi Mainiokodeissa panostamme erityisesti ruoan korkeaan laatuun. Meidän omissa keittiöissämme valmistuu päivittäin tuoreita, herkullisia aterioita, jotka ovat paitsi maukkaita myös ravitsevia. Käytämme lähituotteita ja kuuntelemme asukkaidemme toiveita, jotta jokainen ruokailuhetki olisi nautinnollinen kokemus.

Koti on tärkeä ja yksilöllinen paikka, ja siksi asukkaamme voivat sisustaa huoneensa omien mieltymystensä mukaan ja osallistua kodin päivittäiseen elämään omien voimavarojensa mukaisesti. Meillä jokaisen elämäntarina on arvokas ja näkyy kodin arjessa.

Läheisten merkitys on suuri, ja henkilökuntamme näkee asukkaiden perheenjäsenet arvokkaina yhteistyökumppaneina, jotka rikastuttavat hoitotyötämme ja tuovat lisäarvoa asukkaidemme elämään. Perheenjäsenet ja muut läheiset ovat tervetulleita asukkaidemme kotiin.

Varsinais-Suomen alueen Mainiokodit Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa avaavat keväällä ovensa toiminnastamme kiinnostuneille. Tule käymään kahvilla, juttelemaan ja tutustumaan koteihimme. Lämpimästi tervetuloa!

Avoimet ovet keväällä 2024

Mainiokoti Otava
Lautamiehentie 1-3
24800 Halikko
Avoimet ovet ke 28.2. klo 15–17
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Satu Hietarinne, p. 040 154 6501

Mainiokoti Aurora
Capsiankatu 3
20320 Turku
Avoimet ovet la 2.3. klo 13–15
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Sanni Heino, p. 050 590 8396

Mainiokoti Timantti
Littoistenjärventie 2
20660 Littoinen (Kaarina)
Avoimet ovet ma 4.3. klo 15–17
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Marja Sairanen, p. 044  720 2461

Mainiokoti Pohjantähti
Rummunlyöjänkatu 7
24100 Salo
Avoimet ovet to 7.3. klo 15–17
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Monna Kandelin, p. 040 592 1452

Mainiokoti Maaria
Elisabetinkatu 3
20400 Turku
Avoimet ovet to 7.3. klo 15–17
Lisätietoja: Yksikönjohtajan sijainen Jatta Mäenpää, p. 040 123 7889

Mainiokoti Raisiontori
Raisiontori 6
21200 Raisio
Avoimet ovet ma 11.3. klo 15-17
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Kristiina Juudin, p. 040 631 1332

Mainiokoti Katariina
Kaustakatu 13
20780 Kaarina
Avoimet ovet ti 19.3. klo 15–17
Lisätietoja: Yksikönjohtaja Sari Lehtosuo, p. 040 125 6126

Hyve-ladulla

Ihmisiä joukko suuri
hiihtoretki alkaa juuri
terästän kuuloani
En ole uskoa korviani: 
mitä ne rytmissä huutelee?
Osa vierellä kannustaen katselee

Hy-vä, hy-vä, hy-vä! 
Ei. 
Ei se ollutkaan se
Seis! 

Nyt tarkemmin kuuntele
ja muiden mukana huutele: 
Hy-ve! Hy-ve! Hy-ve!
Jatkakaa! Toisianne auttakaa! 
Tulee vastaan kuoppa tai penkere,
jatkakaa, kehottaa couch Kankare!!

Yksi sanoo…
Kokemusta 30 vuotta
mitäs sitä suotta 
vanhaa tapaa muuttamaan
miksi alan uutta oppimaan?

Toinen pohtii…
Nyt jo sata asiaa
arkeamme rasittaa 
voimat ja aika riitä ei
arki kaikki voimat vei

Kolmas empii…
Mukaan lähden iloiten
kasaan tiimin riemuiten
hetki kuluu toinenkin
laitan sivuun, sittenkin

Neljäs päättää…
Uusi latu mielenkiintoinen
Heti mukaan laulellen!
pursuaa mieli ideoita
joko tehdään videoita

Sama suunta kaikilla
jokainen omalla tahdilla
kohti Hy-ve , Hy-ve, Hy-vettä
Mehiläiset surraa vauhdilla
palkkiona hyvä tiimi, iloa tuoksuva työilmapiiri.

Elisa Hallikainen, 25.1.2024

Johdanto: Elinvoimaiset työyhteisöt -prosessin valmentajat Harri Kankare ja Kaija Virjonen

Mehiläinen sosiaalipalvelut palkkaa kesäksi 2024 sotevaikuttajan viettämään viikon jokaisella sosiaalipalveluiden neljästä palvelulinjasta. Sotevaikuttajalla on hoitotyön lisäksi tärkeä tehtävä viestiä sosiaalipalveluiden arjesta (ja tietysti myös juhlasta) sekä työtehtävistä toiminnan ytimestä eli yksiköistä käsin.

Kesätyöpaikka soveltuu luovalle ja idearikkaalle, sosiaalisen median käytön sujuvasti hallitsevalle tekijälle. Hakija voi olla sosiaali- ja terveysalan opiskelija tai jo valmistunut. Tärkeintä on, että vaikuttajaksi valittu henkilö on kiinnostunut hoivatyöstä sekä sosiaalipalveluiden toiminnasta ja haluaa jakaa siitä tietoa myös muille.

– Kesätyörekryn tavoitteena on tuoda positiivisessa valossa esille toimintaamme sekä hoitotyön merkityksellisyyttä. Yleinen tietoisuuden lisääminen sosiaalialasta on tärkeää, jotta saamme nuoria kiinnostumaan monipuolisesti toimialamme tarjoamista työmahdollisuuksista, kertoo markkinointi- ja rekrytointijohtaja Miika Liimatta.
 

Mahdollisuus tutustua hoivatyön monipuolisuuteen

Nyt haussa oleva henkilö pääsee tutustumaan arjen työn kautta jokaiseen neljään Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjaan sekä toimipaikkojemme monipuoliseen arkeen, ja kertomaan siitä laajalle yleisölle.

Mainiokodit, Onnikodit, Ykköskodit ja Familar panostavat osaltaan kaikki laadukkaaseen hoivaan, hoitoon ja ohjaukseen sekä asukkaiden ja asiakkaiden yksilölliseen ja hyvään elämään. Valittu henkilö työskentelee perehdytysviikon jälkeen yhden viikon ajan jokaisen palvelulinjan yksikössä kesätyöntekijänä. Työskentelypaikat sovitaan yhdessä valitun henkilön kanssa ja ne voivat sijoittua mihin päin Suomea tahansa työntekijän asuinpaikkakunta huomioiden.

Lisätietoja vaikuttavasta kesätyöstä: https://sotevaikuttaja.fi/

Jokaisella pienelläkin teolla on merkitystä ja kodeissamme pyritään joka päivä elämään mahdollisimman energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Myös ruokahävikin vähentäminen on yksi konkreettisista asioista, johon jokainen asuinyksiköissämme asuva ja työskentelevä pystyy vaikuttamaan. Syksyllä 2023 kodeissamme vietettiin hävikkiviikkoa, joka haastoi jälleen sekä asukkaamme että henkilökuntamme pohtimaan ruokahävikin määrää sekä uusia keinoja sen vähentämiseksi. Vaikka hävikin tarkkailu ja vähentäminen kuuluvat jokapäiväiseen tekemiseemme, viikon ajan tehty grammantarkka seuranta paljasti, että parantamisen varaakin aina on.

Oivalluksia viikon varrelta

Asukkaiden kanssa oli jo hyvissä ajoin keskusteltu hävikkiviikosta, ja asukaskunta otti asian vastaan asiaankuuluvalla sitoutuneisuudella.

Jokaisen sitoutuminen yhteiseen, tärkeään asiaan näkyi myös tuloksissa. Esimerkiksi lautashävikkiä tuli todella vähän.
– Hävikkiviikko oli silmiä avaava kokemus kaikille talossa, kuvailee Mehiläinen sosiaalipalveluiden asumispalveluyksikössä kokkina työskentelevä Teija Seilo.
– Luulimme, ettei hävikkiä tule paljoa, mutta kun kaikki nestemäinen ja kiinteä ruokahävikki lasketaan mukaan, niin kyllähän sitä tulee.

Nestemäisessä hävikissä huomiota kiinnitettiin varsinkin kahvin keittämiseen. Kahvia keitetään suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla paljon, eivätkä asukkaidemme koteina toimivat asumispalveluyksiköt tee tässä poikkeusta. Aina ei kuitenkaan ole tarpeellista keittää koko pannullista, vaan on hyvä miettiä tarkemmin, moniko kahvia oikeasti juo ja milloin uutta kahvia kannattaa keittää.
– Jos kahvia jää yli, se kannattaa laittaa termoskannuun, ettei kylmä kahvi mene myöhemmin hävikkiin. Kahvin määrän tarkkailu onkin yksi yksinkertainen keino saada hävikkiä pienemmäksi, Seilo sanoo.

Teija Seilo kertoo, että hävikkiviikon myötä hän alkoi kokkina myös tarkemmin noudattaa reseptiikkaa. Ammattikokit tekevät ruokaa usein ”mututuntumalla”, mutta reseptiikan tarkka seuraaminen tuotti Seilon mukaan tulosta hävikin pienentämisessä, mikä näkyy positiivisesti myös tuloslaskelmissa.
– Aamupuuron meillä keittää yövuoron henkilökunta, kun kokki ei ole paikalla. Hävikkiviikon aikana löydettiin balanssi puuromäärään. Vaihdettiin puurohiutaleet ja tehtiin tarkka resepti, jota nyt seurataan. Seilo kertoo uusista, hävikkiviikon myötä syntyneistä toimintatavoista.

Myös parasta ennen -päiväyksien seuraaminen herätti paljon kehittävää keskustelua hävikkiviikon aikana. Kodeissa huomattiin, että kun koko henkilökunta muistaa merkitä tuotteisiin, milloin ne on avattu, myös seuraava vuoro tietää, mitkä tuotteista ovat käyttökelpoisia ja hävikki vähenee.

Silmiä avaavaa

Hävikkiviikko otettiin sekä henkilökunnan että asukkaiden puolelta vastaan todella positiivisesti ja kaikki kodit sitoutuivat asiaan todella hyvin. Seilo kertoo, että hävikkiviikon on koettu olevan todella hyvä ja silmiä avaava kokemus niin työntekijöille kuin asukkaillekin, ja yhdessä tehdyistä havainnoista jää paljon oppeja käytäntöön.

– Jatkossa esimerkiksi annoskokoihin tullaan kiinnittämään huomiota, ettei ruokaa menisi hukkaan, Seilo sanoo.

Hävikkiviikon tulokset

Hävikkiviikolla ruokajätettä syntyi keskimäärin 41 kilogrammaa yhtä asuinyksikköä kohden. Yksiköissämme viikoittainen biojätteen määrä on mittaustulosten perusteella noin 12,1 prosenttia valmistettuun ruokamäärään nähden ja viikon hävikkiprosentti vaihteli eri yksiköissä 1,5–33 prosentin välillä.

Mehiläinen sosiaalipalveluiden ateriapalvelupäällikkö Merja Sandberg on luottavainen tulevaisuudessa tapahtuvan kehityksen suhteen ja kokee, että hävikkiviikko toi koteihimme positiivisia uudistuksia.
– Uskon, että jokainen kotimme, jossa biojätteen määrä oli hävikkiviikon mittauksessa suuri, on tehnyt pysyviä muutoksia toimintatapoihinsa. Kun kirjasimme viikon ajan biojätteen jokaiselta aterialta ja komponentit eriteltyinä, siitä näki helposti, mitkä olivat kyseisen talon suurimmat biojätteen tuottajat.  Biojätteen määrä vaihtelee paljon taloittain. Meidän tavoitteemme on pysyä kaikissa taloissa alle kymmenen prosentin hävikissä. Ihanteellinen biojätteen määrä olisi 3–5 %. Jonkin verran hävikkiä tulee aina, koska asukkaidemme ruokahalukin voi olla erilainen eri päivinä, Sandberg sanoo.

– Uusin jätelaki velvoittaa yrityksiä, joilla biojätettä tulee yli 10 kg viikossa, pitämään kirjaa biojätteen määrästä ja käsittelytavasta. Meillä pitää olla jatkuva valmius raportoida biojätteemme määrä kuukausikohtaisesti eriteltynä. Biojätteen päivittäisestä kirjaamisesta on tulossa koulutus heti alkuvuodesta 2024. Me kaikki pystymme tekemään parempaa tulevaisuutta omilla teoillamme.

Kestävän kehityksen eteen tehdään töitä myös jatkossa

Hävikkiviikko ei mennyt hukkaan ja kodeissamme pyritään tulevaisuudessa siihen, että ei menisi ruokakaan.

Mehiläisen vastuullisuusohjelmaa noudatetaan myös Mainiokodeissa, kuten kaikilla muillakin Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjoilla. Yhteinen tavoite koko yhtiölle on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja myös Mainiokodeissa tämä otetaan vakavasti. Työstämmekin osaltamme osana koko Mehiläistä keinoja vähentää omia päästöjämme osana yhteisiä päästövähennystavoitteita ja olemme täten mukana kunnianhimoisessa, maailmanlaajuisessa tavoitteessa vähentää suoria ja epäsuoria CO2-päästöjä.

Biojätteen jatkuva kirjaaminen sekä päästövähennystavoitteet, joita parhaillaan työstämme, sitouttavat kotimme kaikille tärkeään, yhteiseen päämäärään: kestävämpään tulevaisuuteen.

Mainiokodeissa on keskitytty pitkäjänteisesti toiminnan kehittämiseen. Vahvat panostukset muun muassa henkilöstöön ja laatuun tuottavat hyvää tulosta.

– Onnistuimme Mainiokodeissa henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä useilla mittareilla mitattuna. Henkilöstötyytyväisyytemme nousi merkittävästi viime vuodesta ja on tällä hetkellä korkeimmalla tasolla koskaan Mainiokotien historiassa. Henkilöstön suositteluindeksi kehittyi positiiviseen suuntaan ja henkilöstön vaihtuvuus kääntyi vuoden aikana laskuun, iloitsee Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

– Positiivista kehitystä tapahtui myös läheistyytyväisyydessä, laatuindeksissä ja muissa laadun mittareissa. Olen tuloksista kovin iloinen. Ne kertovat, että olemme kehitystyössä oikealla tiellä. Haluankin kiittää jokaista työntekijäämme upeasta ja tärkeästä työstä kuluneen vuoden aikana, Härus sanoo.

Vuoden 2023 aikana Mainiokodeissa toteutettiin lukuisia kehitystoimenpiteitä:

• Kaikissa kodeissa vietiin eteenpäin elinvoimaisten työyhteisöjen hanketta, jossa kaikki yksikön työntekijät ovat mukana kehittämässä oman työyhteisönsä toimintaa.
• Omavalvontasuunnitelmia kehitettiin ja ne vietiin julkisiksi jokaisen kodin verkkosivuille.
• Sähköisen perehtymisen mallin käyttöönottoa jatkettiin ja suurin osa vuoden aikana aloittaneista uusista työntekijöistä suoritti sähköisen perehtymisen Moodle-verkkokoulutusympäristössä.
• Lähes kaikki Mainiokotien yksiköt täyttivät lakisääteisen mitoituksen THL:n kyselyissä alan haasteellisesta työvoimatilanteesta huolimatta.
• Moniammatillisuutta vahvistettiin lisäämällä panostuksia mm. fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja geronomien rekrytointiin. Moniammatillisen verkostoitumisryhmän toiminta käynnistyi.
• Mainiokodeissa toteutettiin laajoja koulutuksia mm. itsemääräämisoikeuteen, RAI-arviointiin ja kirjaamiseen liittyen.
• Mainiokotien oma lehti henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille, Mainiot Sanomat, julkaistiin ensimmäistä kertaa.

Ensi vuonna tarkoitus on jatkaa jo tutuilla henkilöstön ja laadun kehitysteemoilla.

– Kärkihankkeemme ensi vuonna on Mainiot Omahoitajat, jossa keskitymme omahoitajan rooliin vahvistamiseen jokaisen Mainiokodin laatutyössä. Jatkamme panostuksia henkilöstön perehtymiseen, ammatillisiin koulutuksiin ja elinvoimaisiin työyhteisöihin. Vuonna 2024 tavoitteenamme on myös ottaa käyttöön myös uusi asiakastietojärjestelmä.

Mainiokodeilla on 86 ikääntyneiden asumispalveluja tarjoavaa kotia ympäri Suomen. Kodeissa työskentelee yhteensä noin 3 000 työntekijää.

Asiakaskokemus 

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q3/2023 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 84,4 (Q2/2023 85,8).  

Omavalvontakysely 

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q3:lla viranomaisasiakirjat sekä rajoitustoimenpiteet. 

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä oli 95,1/100 (Q2 94,8).   

Muut laatumittarit 

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisiin. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q3/2023 olivat keskimäärin 85 %, edellisen kvartaalin ollessa samoin 85 %. Mittareiden sisältöjä käydään aktiivisesti läpi yksiköiden viikkokokouksissa sekä kirjaamisvastaavien koulutuksissa. Kirjaamisvastaavat sekä tiimivastaavat seuraavat mittareiden toteutumista yksiköissä.  

Poikkeamat 

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.  

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q3/2023 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 3636 (3330) poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,9 (6,3) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,12 (0,18) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,10 (0,12) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. 

Poikkeamien sisällöistä tunnistimme tarpeen asukkaiden ravitsemuksen turvallisuuden kehittämiseen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Haastavien asukkaiden kohtaaminen nousee esiin poikkeamailmoituksissa ja tähän tarjottiin koulutusta syyskuussa.  Näiden lisäksi huomiota kiinnitettiin yksiköihin, joissa poikkeamien määrä oli erityisen alhainen. 

Johtamisen omavalvonta 

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q3:lla painopistealueena oli sähköisen perehtymisen käyttöönotto ja jalkauttaminen yksiköissä. Uusista työntekijöistä kaksi kolmasosaa on suorittanut sähköisen perehtymisen kokonaan. 

Muut kehityskohteet 

Asukkaiden itsemääräämisoikeuden osalta on tunnistettu koulutustarvetta, jonka pohjalta henkilökunnalle järjestettiin laaja itsemääräämisoikeuden koulutus toukokuussa 2023 ja koulutus uusittiin syyskuussa 2023. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisen apuvälineeksi on julkaistu myös koko sosiaalipalveluiden yhteinen IMO-käsikirja.  

Haastavan asukkaan kohtaaminen-koulutus järjestettiin kaikille Mainiokodeille syyskuussa. 

Työn vaarojen arvioinnissa tunnistettiin eniten psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä tekijöitä.  Mainiokodeista on käynnissä pilotti, jonka avulla pyritään vähentämään psykososiaalista kuormitusta eri keinoin. Pilotissa löydettyjä keinoja käytetään jatkossa myös muissa yksiköissä.

Mainiokoti Emilia ja Arvidissa järjestetään ohjelmaa kolme kertaa päivässä. Yksi päivän ohjelmista on kerhotoiminta, ja siellä suosituimmat aktiviteetit ovat ehdottomasti käppäilyryhmä, palapelien kokoamisryhmä sekä äänikirjojen kuunteluryhmä. Vakio-ohjelmina toimivat jumpat maanantaisin ja keskiviikkoisin sekä viikoittaiset laulutuokiot ja bingo. Muuten ohjelma vaihtelee päivästä ja viikosta riippuen.

Henkilökunta Mainiokoti Emilia ja Arvidissa pyrkii huomioimaan kaikessa toiminnassaan asukkaiden yksilöllisyyden, jotta kaikille löytyisi itselle mielekästä toimintaa. Kalenteria seurataan aktiivisesti ja vuodenajat sekä erilaiset tapahtumat otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa. Kodissa tapahtuvan ohjelman lisäksi on järjestetty myös muutama retki talon ulkopuolelle. Yksi retkistä tehtiin paikalliselle torille, toinen rannalle ja kolmas kirkkoon. Katsotaan, minne seuraavaksi päädytään!

Kodissa järjestetään totta kai myös juhlia, esimerkiksi näin loppuvuonna Emilia ja Arvidissa tanssitaan marrastanssit, jonne myös läheiset pääsevät mukaan. Henlsingiuksentiellä käy myös useasti vierailijoita. Emilia ja Arvidissa on nähty eläinvierailuja, hartaustilaisuuksia ja konsertteja. Vierailijat ovat aina tervetulleita ja heitä arvostetaan kovasti!

Emiliassa ja Arvidissa on hyvä olla järjestämässä toimintaa, sillä esihenkilö sekä hoito- ja keittiöhenkilökunta tukevat työni toteuttamista aktiivisesti, suurella sydämellä.
– Sosionomi Wilja Suoniemi

Lue myös Ykkös-Lohjan artikkeli Mainiokoti Emilia ja Arvidin työntekijöistä ja asukkaista: Parasta mahdollista elämää Mainiokoti Emilia ja Arvidissa

Tutustu kotiimme tarkemmin: https://mainiokodit.fi/hoivakodit/mainiokoti-emilia-ja-arvid

Mikäli olet kiinnostunut työskentelystä Mainiokoti Emilia ja Arvidissa, voit katsoa avoimet työpaikat täältä:

“Onnenrinteen toiminnan keskeisenä lähtökohtana on ollut asiakkaiden onnellisuus, itsemääräämisoikeus ja henkilökohtaisten tarpeiden ymmärtäminen. Jaamme nämä arvot ja haluamme kehittää toimintaa edelleen, asukkaiden ja heidän läheistensä tarpeita kuunnellen”, sanoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

“Olemme kasvattaneet Onnenrinteen toimintaa viime vuosina voimakkaasti ja nyt tulimme siihen kohtaan, jossa oli aika pohtia vaihtoehtoja eteenpäin. Mainiokodit kumppanina tuo leveämmät hartiat toiminnan kasvuun ja kehittämiseen sekä henkilöstölle myös urakehitys- ja koulutusmahdollisuuksia”, kertovat Päivärinteen Timantti Oy:n yrittäjät Harri Puolitaival ja Anne Keinänen, jotka jatkavat yhtiön palveluksessa siirtymäajan.

Omistusvaihdoksella ei ole suoraa vaikutusta työsuhteisiin, asukastyöhön tai muihin sopimuksiin.

Onnenrinteen lisäksi Mainiokodeilla on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tällä hetkellä viisi muuta hoivakotia ikääntyneille. Yhteensä toimintaan kuuluu 86 Mainiokotia eri puolilla Suomea. 

Päivärinteen Timantti Oy on vuonna 2016 perustettu yksityinen, ikääntyneiden asumispalveluja ja päivätoimintaa tarjoava yritys, joka toimii Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtiöllä on 185 asukaspaikkaa.