Asiakaskokemus 

Mainiokodeissa asiakkaiden kokemaa laatua ja sen kehittymistä seurataan laatuindeksin avulla. Laatuindeksi koostuu viidestä kokemuksellisen laadun osa-alueesta, joita ovat yksilöllinen hoiva, ohjaus ja tuki, turvallisuus, oma viihtyisä koti, yhteisöllisyys ja osallisuus sekä maukas ja terveellinen ravinto. Kokemuksellista laatua mitataan eri kohderyhmille räätälöidyillä kyselyillä (asukkaat, läheiset ja henkilöstö). Laatuindeksi voi olla enimmillään 100 ja jokainen osa-alue saa myös arvon välillä 0–100. Indeksi raportoidaan yksiköittäin ja alueittain joka kuukausi. Q3/2023 Mainiokotien kaikkien yksiköiden laatuindeksin keskiarvo oli 84,4 (Q2/2023 85,8).  

Omavalvontakysely 

Mainiokotien laatua seurataan viikoittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on 12 kysymystä seuraavista osa-alueista; omavalvontasuunnitelma, lääkehoito, omahoitajuus, kirjaaminen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma, toimintakykyarviot, poikkeamat, huomautukset ja reklamaatiot. Näiden lisäksi kuukausittain kartoitetaan muuttuvia teemoja, jotka olivat Q3:lla viranomaisasiakirjat sekä rajoitustoimenpiteet. 

Mainiokotien omavalvontaindeksi vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä oli 95,1/100 (Q2 94,8).   

Muut laatumittarit 

Laadun seurantaa tehdään myös seuraamalla palvelun sisällön toteutumista perustuen asukastietojärjestelmään tehtyihin kirjauksiin; omatuokioiden toteutumiseen, toiminnallisuuteen, ulkoiluihin ja yhteydenpitoon läheisiin. Näiden säännöllisesti seurattavien laadun mittareiden toteumat Q3/2023 olivat keskimäärin 85 %, edellisen kvartaalin ollessa samoin 85 %. Mittareiden sisältöjä käydään aktiivisesti läpi yksiköiden viikkokokouksissa sekä kirjaamisvastaavien koulutuksissa. Kirjaamisvastaavat sekä tiimivastaavat seuraavat mittareiden toteutumista yksiköissä.  

Poikkeamat 

Hoidon kehittämisen työkaluna meillä toimii poikkeamaraportti, jolla tunnistamme suunnitellusta toiminnasta poikkeavat tapahtumat. Poikkeamaraportoinnin prosessin keskeiset vaiheet ovat poikkeaman huomaaminen yksikössä, raportointi keskitetyn tietojärjestelmän kautta ja yhteinen käsittely siten, että tapahtumien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnistetaan ja niiden perusteella tehdään mahdollisia korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvittaessa koko toimialan tasolla. Poikkeamailmoituksia seurataan keskitetyssä raportointijärjestelmässä niin yksikkötasolla kuin palvelulinja- ja toimialakohtaisesti.  

Poikkeamailmoituksia kannustetaan tekemään matalalla kynnyksellä ja ilmoittamaan myös läheltä piti-tilanteet. Q3/2023 aikana Mainiokodeissa kirjattiin kaiken kaikkiaan 3636 (3330) poikkeamaa. Poikkeamien käsittelyaika oli keskimäärin 4,9 (6,3) vuorokautta. Suoraan asukkaiden hoitoon liittyvien vakavien (luokka 4–5) tason asukastapaturmien määrä oli 0,12 (0,18) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden ja vakavien lääkepoikkeamien määrä 0,10 (0,12) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. 

Poikkeamien sisällöistä tunnistimme tarpeen asukkaiden ravitsemuksen turvallisuuden kehittämiseen ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Haastavien asukkaiden kohtaaminen nousee esiin poikkeamailmoituksissa ja tähän tarjottiin koulutusta syyskuussa.  Näiden lisäksi huomiota kiinnitettiin yksiköihin, joissa poikkeamien määrä oli erityisen alhainen. 

Johtamisen omavalvonta 

Mainiokodeissa toteutetaan johdon toimesta vuosineljänneksittäin jokaisen yksikön johtamisen, laadun ja omavalvonnan toteutumisen arviointi. Q3:lla painopistealueena oli sähköisen perehtymisen käyttöönotto ja jalkauttaminen yksiköissä. Uusista työntekijöistä kaksi kolmasosaa on suorittanut sähköisen perehtymisen kokonaan. 

Muut kehityskohteet 

Asukkaiden itsemääräämisoikeuden osalta on tunnistettu koulutustarvetta, jonka pohjalta henkilökunnalle järjestettiin laaja itsemääräämisoikeuden koulutus toukokuussa 2023 ja koulutus uusittiin syyskuussa 2023. Asukkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisen apuvälineeksi on julkaistu myös koko sosiaalipalveluiden yhteinen IMO-käsikirja.  

Haastavan asukkaan kohtaaminen-koulutus järjestettiin kaikille Mainiokodeille syyskuussa. 

Työn vaarojen arvioinnissa tunnistettiin eniten psykososiaaliseen kuormitukseen liittyviä tekijöitä.  Mainiokodeista on käynnissä pilotti, jonka avulla pyritään vähentämään psykososiaalista kuormitusta eri keinoin. Pilotissa löydettyjä keinoja käytetään jatkossa myös muissa yksiköissä.

Mainiokoti Emilia ja Arvidissa järjestetään ohjelmaa kolme kertaa päivässä. Yksi päivän ohjelmista on kerhotoiminta, ja siellä suosituimmat aktiviteetit ovat ehdottomasti käppäilyryhmä, palapelien kokoamisryhmä sekä äänikirjojen kuunteluryhmä. Vakio-ohjelmina toimivat jumpat maanantaisin ja keskiviikkoisin sekä viikoittaiset laulutuokiot ja bingo. Muuten ohjelma vaihtelee päivästä ja viikosta riippuen.

Henkilökunta Mainiokoti Emilia ja Arvidissa pyrkii huomioimaan kaikessa toiminnassaan asukkaiden yksilöllisyyden, jotta kaikille löytyisi itselle mielekästä toimintaa. Kalenteria seurataan aktiivisesti ja vuodenajat sekä erilaiset tapahtumat otetaan huomioon ohjelman suunnittelussa. Kodissa tapahtuvan ohjelman lisäksi on järjestetty myös muutama retki talon ulkopuolelle. Yksi retkistä tehtiin paikalliselle torille, toinen rannalle ja kolmas kirkkoon. Katsotaan, minne seuraavaksi päädytään!

Kodissa järjestetään totta kai myös juhlia, esimerkiksi näin loppuvuonna Emilia ja Arvidissa tanssitaan marrastanssit, jonne myös läheiset pääsevät mukaan. Henlsingiuksentiellä käy myös useasti vierailijoita. Emilia ja Arvidissa on nähty eläinvierailuja, hartaustilaisuuksia ja konsertteja. Vierailijat ovat aina tervetulleita ja heitä arvostetaan kovasti!

Emiliassa ja Arvidissa on hyvä olla järjestämässä toimintaa, sillä esihenkilö sekä hoito- ja keittiöhenkilökunta tukevat työni toteuttamista aktiivisesti, suurella sydämellä.
– Sosionomi Wilja Suoniemi

Lue myös Ykkös-Lohjan artikkeli Mainiokoti Emilia ja Arvidin työntekijöistä ja asukkaista: Parasta mahdollista elämää Mainiokoti Emilia ja Arvidissa

Tutustu kotiimme tarkemmin: https://mainiokodit.fi/hoivakodit/mainiokoti-emilia-ja-arvid

Mikäli olet kiinnostunut työskentelystä Mainiokoti Emilia ja Arvidissa, voit katsoa avoimet työpaikat täältä:

“Onnenrinteen toiminnan keskeisenä lähtökohtana on ollut asiakkaiden onnellisuus, itsemääräämisoikeus ja henkilökohtaisten tarpeiden ymmärtäminen. Jaamme nämä arvot ja haluamme kehittää toimintaa edelleen, asukkaiden ja heidän läheistensä tarpeita kuunnellen”, sanoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

“Olemme kasvattaneet Onnenrinteen toimintaa viime vuosina voimakkaasti ja nyt tulimme siihen kohtaan, jossa oli aika pohtia vaihtoehtoja eteenpäin. Mainiokodit kumppanina tuo leveämmät hartiat toiminnan kasvuun ja kehittämiseen sekä henkilöstölle myös urakehitys- ja koulutusmahdollisuuksia”, kertovat Päivärinteen Timantti Oy:n yrittäjät Harri Puolitaival ja Anne Keinänen, jotka jatkavat yhtiön palveluksessa siirtymäajan.

Omistusvaihdoksella ei ole suoraa vaikutusta työsuhteisiin, asukastyöhön tai muihin sopimuksiin.

Onnenrinteen lisäksi Mainiokodeilla on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tällä hetkellä viisi muuta hoivakotia ikääntyneille. Yhteensä toimintaan kuuluu 86 Mainiokotia eri puolilla Suomea. 

Päivärinteen Timantti Oy on vuonna 2016 perustettu yksityinen, ikääntyneiden asumispalveluja ja päivätoimintaa tarjoava yritys, joka toimii Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtiöllä on 185 asukaspaikkaa.

Mainiokoti Hulda & Malvassa työskentelevä Jenny Nygård on valittu vuoden lähihoitajaksi.

38-vuotias Jenny on valmistunut lähihoitajaksi vuonna 2004 ja työskennellyt vanhuspuolella yli kymmenen vuoden ajan. Hän nauttii työskentelystä ikäihmisten parissa ja kokee mieluisaksi myös sen, että saa työskennellä kaksikielisessä yksikössä.

– Tuntuu kyllä siltä, että tämä on minun juttu. Ikäihmisten elämänkokemus ja viisaus ovat jotain, mitä arvostan, ja muistisairaiden kohtaamiset ovat ainutlaatuisia. Aina ei tarvita sanoja, joskus kosketus, lähellä olo ja huumori kantavat pidemmälle, Jenny sanoo.

– Iso kiitos vuoden lähihoitaja -tittelistä. En olisi koskaan voinut uskoa, että juuri minut valitaan. Ihan sanattomaksi vetää. Kiitos kaikille ja oikein mukavaa loppusyksyä ihan jokaiselle.

Valtavat onnittelut Jennille!

Rekrygaala palkitsee vuosittain rekrytointialan parhaat teot ja tekijät. Olemme otettuja tunnustuksesta – finaalipaikka kertoo lähihoitajien työn merkityksellisyydestä ja siitä, että heidän työnsä on saa ansaitsemaansa arvostusta. Lähihoitajillamme on kokonaisvaltaista ja monipuolista osaamista, oli kyse sitten laadukkaasta hoidosta, vuorovaikutustaidoista, arjen rutiinien sujuvuudesta tai asiakkaidemme huolenpidosta ?

Vuoden rekrytointikampanja -kategorian voittaja valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Voit käydä antamassa oman äänesi lähihoitajille Rekrygaalan sivuilla: https://rekrygaala.fi/aanesta

Lämmin kiitos tuestanne!

Hoivakodin henkilökunta on perinteisesti koostunut pääosin lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Vanhuspalvelulaki pitää sisällään kuitenkin kaikkiaan 13 eri tehtävänimikettä, jotka voidaan laskea henkilöstömitoitukseen. Mitoitukseen voidaan laskea siis lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi mm. hoiva-avustajat, arjen toiminnan ohjaajat, liikunnan ohjaajat, fysioterapeutit, geronomit ja muut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen osallistuvat työntekijät. Mainiokodeissa olemmekin lisänneet hoiva-avustajien ja fysioterapeuttien määrää merkittävästi. Hoiva-avustajia meillä työskentelee jo yli 300 ja tavoitteena on, että jokaisella Mainiokodilla olisi tulevaisuudessa oma fysioterapeutti.

Hyödyntämällä laaja-alaisesti eri ammattilaisia pystymme vastaamaan kiristyviin työvoimatarpeisiin, laajennamme osaamistamme ja tuotamme viime kädessä laadukkaampaa hoivaa. Moniammatillisuus vaatii myös työnkuvien, vastuiden ja roolien tarkastelua yksikössä. Esimerkiksi fysioterapeutti voi ottaa vastuuta asukkaiden ryhmätoiminnan ohella apuvälineiden hallinnasta ja henkilökunnan ohjauksesta. Geronomin osaamista voidaan hyödyntää hoitosuunnitelmien ja toimintakykyarvioiden laadinnassa. Koko moniammatillinen työyhteisö toimii tiiviissä yhteistyössä, kukin omaan ydinosaamiseensa keskittyen.

Kasvava työvoimatarve ajaa meidät myös panostamaan teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon hoivassa. Lainsäädännön haasteista johtuen olemme alalla teknologisessa kehityksessä jäljessä, mutta nyt ympäröivä muutos ajaa meidät uudistumaan tässäkin. Oikein hyödynnetty teknologia voi helpottaa henkilökunnan työtä ja auttaa meitä kohdistamaan henkilöstöresursseja sinne, missä tarve niille on suurin. Esimerkiksi koneellisella annosjakelulla voidaan vähentää lääkkeiden antoon kuluvaa työaikaa ja vähentää lääkevirheitä. Yöaikaisella liikkeentunnistuksella voidaan yöhoidon resursointia siirtää yöstä päiväaikaan, jolloin asukkaat ovat valveilla. Tässä tarvitsemme vielä lainsäädäntöön päivityksen niin, että teknologia voidaan huomioida osana henkilöstömitoitusta. Onneksi uusi hallituksemme on jo ohjelmassaan tarttunut tähän.

Hoiva-alan työvoimapula on ratkaistavissa panostamalla toimiviin työyhteisöihin, moniammatillisuuteen, teknologian hyödyntämiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Nyt on paikka nähdä käynnissä oleva muutos mahdollisuutena tuottaa entistä laadukkaampaa hoivaa.

Niklas Härus

Kirjoittaja toimii Mainiokotien liiketoimintajohtajana.

Hävikkiviikkoa on vietetty Suomessa jo vuodesta 2013 ja sen tarkoituksena on herättää keskustelua ruokahävikistä sekä lisätä ruoan arvostusta (Kuluttajaliitto). Pienetkin teot ovat tärkeitä.

– Ruokahävikin vähentäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Ruokahävikin mittaaminen on myös tullut lakisääteiseksi tämän vuoden alusta, mikä edistää ruokahävikin vähentämistavoitteita, sanoo Mehiläisen sosiaalipalvelujen ateriapalvelupäällikkö Merja Sandberg.

Sandberg kertoo, että yksiköissä mitataan ylijääneen ruoan lisäksi myös kaikki syömäkelvoton hävikki, kuten kuorijätteet, kahvinporot ja lautasliinat. Jokainen toimipaikkamme on saanut ohjeistuksen mitata hävikkiä ja kirjata syntyvän biojätteen määrää.

Jos biojätteen määrä on suuri, kodin henkilökunta selvittää, mistä hävikkiä syntyy ja ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kodeissamme mitataan hävikin määrää kaikilla aterioilla: aamiaisella, lounaalla, välipaloilla, päivällisellä ja iltapalalla. Kodeissamme hävikkimäärät pystytäänkin pitämään melko pieninä, koska ruokailijoiden määrä tiedetään etukäteen toisin kuin esimerkiksi kaupallisissa ravintoloissa, joissa päivittäinen vaihtelu ruokailijamäärissä voi olla suurta.

Hävikkitalkoot eivät rajoitu asukkaidemme ruokailuista syntyvän hävikin tarkkailuun, vaan koko henkilökunta on yhteisessä tehtävässämme tärkeässä roolissa.

Hyvä esimerkki henkilökunnan kahvin hävikin pienentämisessä on ollut, että kahvi kaadetaan termoskannuun, jolloin se pysyy hyvänä kauemmin. Usein keittimessä oleva kahvi kaadetaan pois ja keitetään uutta, kun ei tiedetä kauanko kahvi on keittimessä ollut. Tällaiset pienet asiat herättävät isoja oivalluksia siitä, miten paljon turhaa hävikkiä maapallolla syntyy.

Merja Sandberg kertoo, että hävikkiviikolla jokaisessa yksikössä punnitaan tarkasti paljonko ruokaa ja juomaa on valmistettu ja laitettu esille sekä paljonko hävikkiä syntyy. Tämän jälkeen koko talon henkilökunta, ei siis pelkästään keittiöhenkilökunta, kokoontuu tarkastelemaan tuloksia yhdessä ja miettimään, mitä konkreettisia tekoja pystytään hävikin minimoimiseksi tekemään. Kyseessä on tärkeä, kaikkien yhteinen asia ja kaikki hyvät ideat ovat tervetulleita.