Mainiokoti Hulda & Malvassa työskentelevä Jenny Nygård on valittu vuoden lähihoitajaksi.

38-vuotias Jenny on valmistunut lähihoitajaksi vuonna 2004 ja työskennellyt vanhuspuolella yli kymmenen vuoden ajan. Hän nauttii työskentelystä ikäihmisten parissa ja kokee mieluisaksi myös sen, että saa työskennellä kaksikielisessä yksikössä.

– Tuntuu kyllä siltä, että tämä on minun juttu. Ikäihmisten elämänkokemus ja viisaus ovat jotain, mitä arvostan, ja muistisairaiden kohtaamiset ovat ainutlaatuisia. Aina ei tarvita sanoja, joskus kosketus, lähellä olo ja huumori kantavat pidemmälle, Jenny sanoo.

– Iso kiitos vuoden lähihoitaja -tittelistä. En olisi koskaan voinut uskoa, että juuri minut valitaan. Ihan sanattomaksi vetää. Kiitos kaikille ja oikein mukavaa loppusyksyä ihan jokaiselle.

Valtavat onnittelut Jennille!

Rekrygaala palkitsee vuosittain rekrytointialan parhaat teot ja tekijät. Olemme otettuja tunnustuksesta – finaalipaikka kertoo lähihoitajien työn merkityksellisyydestä ja siitä, että heidän työnsä on saa ansaitsemaansa arvostusta. Lähihoitajillamme on kokonaisvaltaista ja monipuolista osaamista, oli kyse sitten laadukkaasta hoidosta, vuorovaikutustaidoista, arjen rutiinien sujuvuudesta tai asiakkaidemme huolenpidosta ?

Vuoden rekrytointikampanja -kategorian voittaja valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Voit käydä antamassa oman äänesi lähihoitajille Rekrygaalan sivuilla: https://rekrygaala.fi/aanesta

Lämmin kiitos tuestanne!

Hoivakodin henkilökunta on perinteisesti koostunut pääosin lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Vanhuspalvelulaki pitää sisällään kuitenkin kaikkiaan 13 eri tehtävänimikettä, jotka voidaan laskea henkilöstömitoitukseen. Mitoitukseen voidaan laskea siis lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi mm. hoiva-avustajat, arjen toiminnan ohjaajat, liikunnan ohjaajat, fysioterapeutit, geronomit ja muut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämiseen osallistuvat työntekijät. Mainiokodeissa olemmekin lisänneet hoiva-avustajien ja fysioterapeuttien määrää merkittävästi. Hoiva-avustajia meillä työskentelee jo yli 300 ja tavoitteena on, että jokaisella Mainiokodilla olisi tulevaisuudessa oma fysioterapeutti.

Hyödyntämällä laaja-alaisesti eri ammattilaisia pystymme vastaamaan kiristyviin työvoimatarpeisiin, laajennamme osaamistamme ja tuotamme viime kädessä laadukkaampaa hoivaa. Moniammatillisuus vaatii myös työnkuvien, vastuiden ja roolien tarkastelua yksikössä. Esimerkiksi fysioterapeutti voi ottaa vastuuta asukkaiden ryhmätoiminnan ohella apuvälineiden hallinnasta ja henkilökunnan ohjauksesta. Geronomin osaamista voidaan hyödyntää hoitosuunnitelmien ja toimintakykyarvioiden laadinnassa. Koko moniammatillinen työyhteisö toimii tiiviissä yhteistyössä, kukin omaan ydinosaamiseensa keskittyen.

Kasvava työvoimatarve ajaa meidät myös panostamaan teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon hoivassa. Lainsäädännön haasteista johtuen olemme alalla teknologisessa kehityksessä jäljessä, mutta nyt ympäröivä muutos ajaa meidät uudistumaan tässäkin. Oikein hyödynnetty teknologia voi helpottaa henkilökunnan työtä ja auttaa meitä kohdistamaan henkilöstöresursseja sinne, missä tarve niille on suurin. Esimerkiksi koneellisella annosjakelulla voidaan vähentää lääkkeiden antoon kuluvaa työaikaa ja vähentää lääkevirheitä. Yöaikaisella liikkeentunnistuksella voidaan yöhoidon resursointia siirtää yöstä päiväaikaan, jolloin asukkaat ovat valveilla. Tässä tarvitsemme vielä lainsäädäntöön päivityksen niin, että teknologia voidaan huomioida osana henkilöstömitoitusta. Onneksi uusi hallituksemme on jo ohjelmassaan tarttunut tähän.

Hoiva-alan työvoimapula on ratkaistavissa panostamalla toimiviin työyhteisöihin, moniammatillisuuteen, teknologian hyödyntämiseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.

Nyt on paikka nähdä käynnissä oleva muutos mahdollisuutena tuottaa entistä laadukkaampaa hoivaa.

Niklas Härus

Kirjoittaja toimii Mainiokotien liiketoimintajohtajana.

Hävikkiviikkoa on vietetty Suomessa jo vuodesta 2013 ja sen tarkoituksena on herättää keskustelua ruokahävikistä sekä lisätä ruoan arvostusta (Kuluttajaliitto). Pienetkin teot ovat tärkeitä.

– Ruokahävikin vähentäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite. Ruokahävikin mittaaminen on myös tullut lakisääteiseksi tämän vuoden alusta, mikä edistää ruokahävikin vähentämistavoitteita, sanoo Mehiläisen sosiaalipalvelujen ateriapalvelupäällikkö Merja Sandberg.

Sandberg kertoo, että yksiköissä mitataan ylijääneen ruoan lisäksi myös kaikki syömäkelvoton hävikki, kuten kuorijätteet, kahvinporot ja lautasliinat. Jokainen toimipaikkamme on saanut ohjeistuksen mitata hävikkiä ja kirjata syntyvän biojätteen määrää.

Jos biojätteen määrä on suuri, kodin henkilökunta selvittää, mistä hävikkiä syntyy ja ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kodeissamme mitataan hävikin määrää kaikilla aterioilla: aamiaisella, lounaalla, välipaloilla, päivällisellä ja iltapalalla. Kodeissamme hävikkimäärät pystytäänkin pitämään melko pieninä, koska ruokailijoiden määrä tiedetään etukäteen toisin kuin esimerkiksi kaupallisissa ravintoloissa, joissa päivittäinen vaihtelu ruokailijamäärissä voi olla suurta.

Hävikkitalkoot eivät rajoitu asukkaidemme ruokailuista syntyvän hävikin tarkkailuun, vaan koko henkilökunta on yhteisessä tehtävässämme tärkeässä roolissa.

Hyvä esimerkki henkilökunnan kahvin hävikin pienentämisessä on ollut, että kahvi kaadetaan termoskannuun, jolloin se pysyy hyvänä kauemmin. Usein keittimessä oleva kahvi kaadetaan pois ja keitetään uutta, kun ei tiedetä kauanko kahvi on keittimessä ollut. Tällaiset pienet asiat herättävät isoja oivalluksia siitä, miten paljon turhaa hävikkiä maapallolla syntyy.

Merja Sandberg kertoo, että hävikkiviikolla jokaisessa yksikössä punnitaan tarkasti paljonko ruokaa ja juomaa on valmistettu ja laitettu esille sekä paljonko hävikkiä syntyy. Tämän jälkeen koko talon henkilökunta, ei siis pelkästään keittiöhenkilökunta, kokoontuu tarkastelemaan tuloksia yhdessä ja miettimään, mitä konkreettisia tekoja pystytään hävikin minimoimiseksi tekemään. Kyseessä on tärkeä, kaikkien yhteinen asia ja kaikki hyvät ideat ovat tervetulleita.

– Sano sitten, jos tuntuu, että tarvis päästä istumaan tai huilimaan. Mainiokoti Kristiinan fysioterapeutti Andrea Englund ohjeistaa asukasta kuntoutustuokion lomassa. – Pitkä ojennus taakse ja jalka palaa siihen toisen viereen. Hyvä. Andrea näyttää mallia tukikaiteen äärellä ja asukas seuraa valppaana esimerkkiä.  
Andrea työskentelee fysioterapeuttina Mainiokoti Kristiinassa, Espoossa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat lisäksi RAI-, kirjaamis-, apuväline- sekä somevastaavana toimiminen. Tällä hetkellä Englund toimii myös tiimivastaavan sijaisena. Andrea on työskennellyt talossa kaksi vuotta, ensin ulkoisen palveluntuottajan kautta ja helmikuusta 2023 alkaen Mainiokotien omana työntekijänä.

Tässä työssä saa toteuttaa itseään

Kuntoutuksen ammattilaisen työnkuva Mainiokodissa sisältää monia osa-alueita. Fysioterapian lisäksi Andrean työpäivään sisältyy esimerkiksi muistikuntoutusta, hengitysharjoituksia ja toimintatuokioiden pitämistä.
– Meidän hoivakodin työ on tosi monipuolista, Andrea kertoo. – Mikään päivä mulla ei ole ikinä samanlainen, joka päivä on ihan erilainen, joka viikko on tosi erilainen. Mä saan ihan itse miettiä mun päivän kulun, mitä mä teen päivän aikana, kenen kanssa teen ja kuinka paljon. – Kerran täällä ollut opiskelija kysyi, että miten meidän päivä menee, mitä me tehdään lounaan jälkeen tai mitä me tehdään ensi viikolla. Ne on aina semmoisia, mihin mä en yhtään pysty vastaamaan, koska en itsekään edes tiedä, mikä on mun mielestä tosi hieno asia. Saan toteuttaa itseäni ja saan tehdä monipuolisesti. Se on mun työn ilo.

Kuntoutuksen ammattilainen osallistaa kaikkia

Mainiokoti Kristiinassa fysioterapeutin arkeen kuuluu päivittäinen kuntoutus kodin intervalli- ja pitkäaikaisasukkaiden kanssa. Työpäivä voi sisältää mitä tahansa kävelyharjoituksista monipuoliseen toimintakyvyn testaamiseen. Lisäksi Andrean työtehtäviin kuuluu apuvälineiden hankkimista asukkaille esimerkiksi liikkumisen, siirtymisen tai syömisen avuksi.  Andrea osallistuu myös päivittäisten virikkeiden toteuttamiseen.
– Asukkaiden kanssa käydään ulkoilemassa, kävelyllä, kaikkea tämmöistä, että täällä olisi koko yksikössä tekemistä ja aktiivisuutta, ja ei olisi sitä kliseistä, että istutaan vaan ja keskustellaan. Me tehdään paljon ja osallistetaan kaikkia meidän asukkaita, oli toimintakyky sitten mikä tahansa.  Yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen Andrea mainitsee myös henkilökunnan hyvinvoinnin tukemisen.
– Huolehdin, että työergonomia on hyvää ja annan työkavereille vinkkejä arkeen, että miten pystyy pitämään itsestään huolta ja miten tätä työtä pystyy tekemään terveellisesti. Vaikka ihan pari viikkoa sitten lähetin koko meidän henkilöstölle sähköpostiin, missä oli muistilista, miten voi pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Siinä oli paljon erilaisia vinkkejä, mitkä varsinkin meidän hoitajamme kokivat tosi mukavaksi. Kiva muistutus, että miten hektisessä arjessa voi pitää itsestään huolta.

Kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään yhdessä

Vaikka Andrea on talon ainoa fysioterapeutti, hän ei ole yksin. Koko Mainiokoti Kristiinan moniammatillinen henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä käyden keskustelua asukkaiden päivittäisistä tarpeista ja kodin kehityskohteista. Kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään koko tiimin voimin, tavoitteena luoda asukkaille mahdollisimman aktiivinen ja miellyttävä arki.  Andrea kertoo viihtyvänsä työssään todella hyvin.
– Mä oon saanut niin paljon luottoa työporukalta ja erityisesti meidän yksikönjohtajalta, joka antaa tilaa toteuttaa itseään. Täällä otetaan kehityskohteet huomioon ja annetaan aikaa. Jokainen persoona mun mielestä nousee täällä meillä tosi hyvin esiin, mikä on ehdottomasti vahvuus. Voisin suositella Mainiokoteja työpaikkana kaikille, koska itse viihdyn todella hyvin ja aion jatkaa täällä vielä varmasti pidemmän aikaa.

Iloa toisten auttamisesta

Se, että Andrea on päätynyt työskentelemään hoivakotiin, on ollut hänelle itselleen yllätys. – Mä oon valmistunut kolme vuotta sitten ja koulussa sanoin, että en ikinä hae hoivakotiin töihin. On ehkä vähän semmoinen ajatusmaailma fysioterapeuteista hoivakodeissa, että ei välttämättä ole ihan hirveästi töitä tai ole kauhean mukavaa tehdä töitä. Se on mulla kääntynyt ihan päälaelleen. Tällä hetkellä en voi kuvitella mitään muuta. Tää on ihan mun lempparihommaa ja viihdyn tosi hyvin. Mä saan auttaa ihmisiä ja olla siinä arjessa niin vahvasti mukana. Ja mä pystyn vaikuttamaan ihmisten elämään, niin silmin nähden. Se tuo mulle tosi paljon iloa tässä työssä.  
– Sitten kokeillaan molemmat jalat ja molemmat kädet, Andrea kannustaa asukkaiden yhteisessä tuolijumppatuokiossa. Musiikin soidessa Andrea innostuu kyselemään jumppaajilta, ovatko he koskaan käyneet karaokessa. ”No kyllä!” kuuluu iloinen huudahdus. Energiat on saatu virtaamaan, ja seuraavassa liikkeessä heilutetaan vinhasti käsiä sekä rummutetaan jalkoja rytmikkäästi taustalla soivaa klassikkohittiä spontaanisti mukana laulaen. Vielä viimeiset hitaat kappaleet ja venytykset. Tästä on hyvä jatkaa päivän seuraavaan aktiviteettiin, tietovisaan.

Moniammatillinen verkosto tukena

Mainiokodeilla tuetaan kuntoutushenkilöstön verkostoitumista ja työssä kehittymistä moniammatillisen verkostoitumisryhmän kautta. Mainiokodeilla on ollut jo kolme virtuaalista tapaamista, joihin ovat osallistuneet fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosionomit sekä geronomit. Verkostoitumisryhmästä on tykätty kovasti. Sieltä ovat monet saaneet rohkaisua ideoilleen sekä hyvien jaettujen käytänteiden kautta uutta ajattelua omaan toimintaan. Ryhmän tapaamiset julkaistaan aina etukäteen ja ne ovat kaikille avoimia.

Fysioterapeutti, oletko kiinnostunut työskentelystä Mainiokodeissa?
Haemme kuntoutuksen ja toimintakyvyn ammattilaisia koteihimme ympäri Suomea.
Katso avoimet työpaikat ja hae helposti: Fysioterapeutiksi Mainiokodeille


Artikkeli on julkaistu Mainiot Sanomat -lehden numerossa 1/2023. Koko lehden pääset lukemaan täältä.

Mainiot Sanomat on täynnä mielenkiintoisia juttuja kotiemme asukkaista, työntekijöistä sekä vanhus- ja hoivatyön ajankohtaisista aiheista.

Ensimmäisestä numerosta löytyy muun muassa 100-vuotiaan Tyynen elämänmakuinen haastattelu sekä kurkistuksia eri ammattilaisten työnkuviin kodeissamme.

Lehti on luettavissa myös digitaalisessa muodossa.

Lue Mainiot Sanomat 1/2023 täältä: Mainiot_Sanomat_nro_1