Lahdessa sijaitsevat Mainiokoti Kultakaari ja Wanha Lahti sekä Hollolassa toimiva Mainiokoti Vilja ovat Mehiläisen omistamia ikäihmisten hoivakoteja. Niihin voi hakeutua asiakkaaksi kaupungin tai kunnan oman sosiaalityöntekijän kanssa asiasta sopien, palvelusetelin turvin tai itse maksavana asiakkaana.

– Jokaisella asukkaalla on Mainiokodissa oma asunto, johon tehdään normaali vuokrasopimus. Palveluasumisen sopimukseen voidaan liittää myös muun muassa siivous- ja pyykkipalvelu sekä muita tarvittavia tukitoimintoja, Mainiokoti Kultakaaren johtaja Mia Mäntysaari kertoo.

Mainiokodeissa asukkaiden ei tarvitse viettää aikaansa omassa asunnossaan yksin. Yhteiset ruokailuhetket sekä kaikenlainen muu asukkaiden toiveiden mukainen tekeminen ovat keskeinen osa Mainiokotien arkea.

– Meillä muun muassa ulkoillaan paljon, soitetaan musiikkia, pelataan bingoa, hoidetaan kukkia, luetaan lehtiä ja harrastetaan tuolijumppaa. Kaikenlaisen yhteisen tekemisen ideat kumpuavat kerran viikossa pidettävästä asukaskokouksesta. Siellä jokainen asukas saa esittää toiveensa arkeen ja ruokailuihin liittyen, Mäntysaari jatkaa.

Omat vahvuudet esiin

Mainiokoti Kultakaaressa työskentelevät lähihoitaja Anne Varjovirta ja lähihoitajaopiskelija Hanna Karlsson-Hartikainen viettävät jokaisen vanhuksen kanssa viikoittain myös kiireetöntä ja kahdenkeskistä aikaa.

– Kaikilla asukkailla on viikoittainen omatuokio, jonka aikana tehdään mitä asukas haluaa. Yksi asukas haluaa aina, että häntä kuunnellaan. Hän siis vain puhuu oman tuokionsa ajan ja hoitaja kuuntelee, Anne Varjovirta kertoo.

– Eräs vuodepotilas puolestaan toivoi jokin aika sitten pääsevänsä ulos. Niinpä työnsin hänet sängyn kanssa tien toisella puolella olevaan puistoon, jossa hän sai ihastella luontoa ja katsella lintuja, Hanna Karlsson-Hartikainen jatkaa.

Varjovirran taitavat kädet kihartavat ja letittävät usein asukkaiden hiuksia.

– Hoitotyön lisäksi jokainen työntekijä on asukkaiden arjessa läsnä omien vahvuuksiensa mukaisesti. Jollekin se kirjallisuus, toiselle historia, musiikki tai tanssi. Minä tykkään laittaa hiuksia ja kynsiä, ja se on myös monille asukkaille varsin mieluista. Siinä samalla tulee tarinoitua monenlaista, hän hymyilee.

Tule työkaveriksi!

Toiminnallista arkea vietetään myös Hollolan Kumpulassa sijaitsevassa Mainiokoti Viljassa, jossa geronomi Tiina Toivonen ja fysioterapeutti Lotta Tolvanen vastaavat yhdessä asukkaiden viriketoiminnasta.

– Tällä viikolla meillä oli mediamaanantai ja kesän avauksena pidimme jäätelöbaarin. Toimintaa on laidasta laitaan ja dokumentoimme sitä myös asukkaiden läheisille, joihin pidämme säännöllisesti yhteyttä, Tiina Toivonen kertoo.

Sekä Mainiokoti Kultakaari että Vilja ovat saaneet Mehiläisen laatupalkinnon. Sen kriteereihin lukeutuvat toiminnallisen arjen lisäksi viriketoiminnan aktiivisuus sekä yhteydenpito läheisiin. Mainiokotien aktiivinen ja laadukas toiminta välittyy myös siitä, miten työntekijät kuvailevat työpaikkaansa.

– Meillä on kaikin puolin ihana, suvaitsevainen, kehittämismyönteinen ja huumorintajuinen työyhteisö, jossa uudet ideat otetaan hyvin vastaan. Moniammatillisessa tiimissämme jokainen työntekijä saa olla oma itsensä, Lotta Tolvanen kiittelee.

Samaa sanovat myös Anne Varjovirta ja Hanna Karlsson-Hartikainen, jotka arvostavat myös joustavaa työvuorosuunnittelua, liikunta- ja kulttuurisetelietua sekä Mehiläisen laadukasta työterveyshuoltoa.

– Perhesyistä olen tehnyt joka toisen viikon vain aamuvuoroa, mikä on sopinut työnantajalle hyvin. Toisaalta olen ollut valmis joustamaan myös toiseen suuntaan ja tekemään pyhäpäiviä ja viikonloppuja silloin kun se on ollut mahdollista. Työvuorot on aina saanut sovittua omaan elämään sopiviksi, Anne Varjovirta toteaa.

Mia Mäntysaaren mukaan Mainiokotien työyhteisöissä on tilaa myös uusille hoito- ja hoivatyöntekijöille.

– Meille voi tulla koko- tai osa-aikaiseksi työntekijäksi tai tekemään vuoroja esimerkiksi hoitoalan opintojen, eläkkeen tai hoitovapaan lomassa. Lähihoitajaopiskelijat voivat myös tehdä meillä opintonsa loppuun oppisopimuksella. Mainiokotien joustavasta työvuorosuunnittelusta ja hyvästä yhteishengestä on iloa kaikenlaisille työntekijöille, Mäntysaari vakuuttaa.

Lue koko juttu klikkaamalla tästä!

”Arvostamme tätä huomionosoitusta. Tutkimuksessa on kyse mielikuvasta ja arvioijana toimivat alan opiskelijat, joiden odotuksissa työntekijäkokemuksen rima on korkealla. Olemme tehneet koko talossa systemaattisesti työtä johtamisen, työolosuhteiden ja koko työntekijäkokemuksen eteen ja näen että sisäisesti tekemämme hyvä työ näkyy nyt ulkoiseen kohderyhmään suunnatussa tutkimuksessa. Tavoitteenamme on olla halutuin työpaikka sote-alan ammattilaisille ja jatkammekin nöyrin mielin hyvää työtä”, toteaa Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.

”Me Mehiläisessä haluamme panostaa siihen, että opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden on helppoa ja turvallista aloittaa työuransa meillä. Meillä opiskelijat ja vastavalmistuneet saavat aina kokeneiden kollegoiden ja esihenkilöiden tuen ja työntekijöistä pidetään aidosti hyvää huolta”, jatkaa Mehiläisen henkilöstön kehitysjohtaja Anu Kolari.

Tärkeitä työnantajan ominaisuuksia miettiessään opiskelijat keskittyvät tutkimuksen mukaan omassa arjessaan tärkeisiin asioihin; riittävän korkeaan palkkaan, työn (ja työnantajan) joustavuuteen, sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon kannustamiseen. Nämä tekijät ovat tänä vuonna vastaajille tärkeämpiä kuin ennen. Myös joustavat työnteon mallit ovat entistä tärkeämpiä. 83 % vastaajista olisi kiinnostunut etätyön tuomista mahdollisuuksista ja peräti 42 % opiskelijoista hylkäisi työnantajan, joka ei ole aktiivinen kestävän kehityksen saralla.

Lue kaikki tulokset klikkaamalla tästä!

Ratkaisun johdosta Mehiläinen on perunut irtautumisen puitesopimuksesta. Toiminta Espoon kaupungin, Lohjan kaupungin ja perusturvakuntayhtymä Karviaisen ikääntyneiden asumispalveluissa jatkuu.

”Olemme tyytyväisiä, että asiaan löydettiin ratkaisu. Ratkaisulla turvataan ikääntyneiden palveluasumisen palvelut Länsi-Uudellamaalla henkilöstömitoituksen noustessa. Syntynyt sopimusratkaisu näyttää suuntaa myös muille hyvinvointialueille. Kiitämme Espoota hyvin sujuneista neuvotteluista ja yhteisen ratkaisun löytymisestä”, kertoo Mehiläisen Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

Sopimusneuvotteluilla ei ole vaikutuksia asukkaiden palveluihin tai hoivakotien arkeen. Toiminta jatkuu tuttuun tapaan.

Lisätietoja:
Liiketoimintajohtaja Niklas Härus, p. 041 536 9796, niklas.harus@mainiokodit.fi

Marjut nauttii täysillä, kun saa nyt toteuttaa itsessään asuvaa kehittäjää. Hän on tuonut Kultaruskoon muun muassa hyvinvointiteknologiaa sekä muistipuiston ja Elämän puun, jotka ovat hyviä apuvälineitä muistisairaiden asukkaiden kuntouttamisessa.

“Elämän puusta on hyötyä myös uusille työntekijöille, he pääsevät sen avulla nopeasti mukaan hoitotyöhön, koska siihen kirjataan asukkaan toiveet ja tarpeet”, Marjut täsmentää yksikön kirjaamisvastaavana.

Yksikönjohtaja Piia Niinimäki-Mikkonen on ylpeä siitä, miten hyvin työyhteisössä on oivallettu tapa tehdä työtä rohkeasti omilla vahvuuksillaan.

“Jos vuorossa oleva hoitaja ei ole askartelutyyppiä, hän voi vaikka laulattaa askarteluhetken asukkaita. Pääasia on, että tehdään työtä sydämellä eikä rutiinilla.”

Kultaruskon hyvä draivi näkyy myös somessa, kuka tahansa voi seurata Facebookissa asukkaiden arkea Kultaruskossa.

Piiasta ja Marjutista toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää, se antaa myös asukkaiden läheisille turvallisen tunteen. He tekevät tiivistä yhteistyötä Kultaruskon kehittämisessä henkilökunnan kanssa. Kultaruskoon voi matalalla kynnyksellä hakeutua töihin ottamalla suoraan yhteyttä yksikönjohtajaan.

Roosa- ja Helmikodissa kokkikin kuuntelee

Mainiokoti Kultaruskossa on kaksi kotia, Roosa- ja Helmikoti, joissa kummassakin kodissa on 16 yhden hengen huonetta ja kaksi kahden hengen huonetta pariskunnille. Oma valmistuskeittiö mahdollistaa sen, että ruoka on aina kuin kotona tehtyä.

Kokki Jenni Saarinen kuuntelee makutoiveita ja kaikki saavat kertoa omat toiveensa lempiruoistaan asukaspalavereissa, jotka otetaan huomioon ruokalistan suunnittelussa.

“Kultaruskon kotisivuillakin esillä olevista ruokalistoista näkyy, että suosiossa ovat perinteiset suomalaiset ruoat sekä tietenkin peruna”, Jenni kertoo.

Arkipäivisin työskentelevän kokin vastuulla on myös viikonlopun ruokahuolto. Perjantaisin Jenni esivalmistaa kahden päivän ateriat, jotka sitten hoitohenkilökunta viimeistelee tarjolle.

“Olen viihtynyt täällä todella hyvin. Vaikka teen töitä yksin, ympärilläni on mukava työtiimi”, Jenni kehuu.

Lue koko juttu Mainiokoti Kultaruskosta tästä!

Tutustu Kultaruskon vapaaseen sairaanhoitajan ja lähihoitajan paikkaan tästä!

Tutustu Mainiokoti Kultaruskoon klikkaamalla tästä!

Mainiokodeissa vietettiin Pääsiäissunnuntaita herkutellen suklaamunilla ihanien virpojien kanssa.

Kuvat: Mainiokoti Pohjantähti, Mainiokoti Ahvenisto, Mainiokoti Vihtori, Mainiokoti Ruusu ja Mainiokoti Ilona

Saimme ihanan Pääsiäiskorttilähetyksen Mainiokoti Kristiinassa. Paljon kauniita kortteja joita heti aloimme jakamaan asiakkaillemme. Ja kylläpä niitä onnellisena luettiin. Espoon korttien organisoija Jaana Tuncer (kuvassa) @ Ihanat Ilahduttajat ryhmästä. Kiitos, aivan mahtava juttu

Mehiläinen neuvottelee kolmen Länsi-Uudenmaan kuntaorganisaation kanssa ikääntyneiden asumispalveluiden tilanteesta. Tavoitteena on saada aikaan sopimus, joka mahdollistaa elinkelpoisen toiminnan tulevalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Mehiläinen on alueella pitkäaikainen ja sitoutunut kumppani sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Esimerkiksi Espoossa Mehiläisen Mainiokodit tuottaa noin kolmanneksen ostopalveluina hankittavasta ikääntyneiden tehostetusta palveluasumisesta. Mainiokodeissa on Länsi-Uudenmaan alueella noin 500 ikääntynyttä asukasta.

• Kuntien käytössä oleva hinnoittelumalli ei huomioi alalla tapahtunutta kustannusten nousua. Hinta on tuottajalle vahvasti tappiollinen, eikä siten mahdollista tulevan 0,7-henkilöstömitoituksen lainsäädännön vaatiman lisähenkilöstön rekrytointia eikä riittäviä panostuksia laatuun. Samanaikaisesti on tiedossa, että esimerkiksi Espoon omissa hoivakodeissa palveluiden tuotannon kustannukset ovat lähes 25 % korkeammat yksityisten toimijoiden saamaan hintaan verrattuna. Tilanne on täysin kestämätön, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

Helsinki ja Vantaa ovat kilpailuttaneet ostopalveluissa 0,7-mitoituksen hinnat ja näistä on laadittu tuottajien kanssa sopimukset hinnoilla, jotka mahdollistavat toiminnan jatkuvuuden.

• Esimerkiksi Espoon kaupunki on määritellyt hankintamenettelyssä hintatason erilaisella logiikalla, kuin Helsinki ja Vantaa. Mehiläisen tavoitteena on löytää myös Espoon ja tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa yhteinen näkemys laadukkaan, lainsäädännön edellytykset täyttävän hoivapalvelun hinnasta. Haluamme jatkaa palveluiden tuottajana alueella myös tulevaisuudessa, Härus sanoo. 

Asukkaille tilanteella ei ole välittömiä vaikutuksia. Vuokrasopimuksia ei pureta ja Mehiläisen tavoitteena on kaikissa tilanteissa varmistaa nykyisten asukkaiden hoivan jatkuminen omassa yksikössä.

• Toiminta jatkuu hoivakodeissamme ennallaan. Pyrimme löytämään sopimusneuvotteluihin mahdollisimman nopeasti ratkaisun. Pahoittelemme osaltamme tilannetta ja sen aiheuttamaa huolta, Härus sanoo.

Mehiläinen on käynyt jo pitkään rakentavaa vuoropuhelua, jotta kuntaorganisaatioiden ostopalveluina hankkiman hoivan hinta saataisiin vastaamaan uusia lainsäädännön velvoitteita sekä kaupungin ja asukkaiden edellyttämää laatutasoa. Irtautuminen puitesopimusjärjestelmästä tehdään sopimusehtojen mukaisesti 12 kuukautta ennen 0,7-hoivamitoituksen voimaantuloa, sillä yhtiön on mahdotonta jatkaa toimintaa 1.4.2023 eteenpäin raskaasti tappiollisella korvauksella. 

Lisätietoja:

Mehiläinen, Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus, niklas.harus@mehilainen.fi, p. 041 536 9796

Mainiokoti Ilonan yksikönjohtaja ja tiimivastaava kävi vierailemassa oppilaitoksissa ja kertomassa hoitajien työstä Mainiokodeilla.

Ikääntyneiden asumispalveluissa korkea laatu tarkoittaa yksilöllistä ja asukaslähtöistä arkea jokaiselle asukkaalle. Mainiokodeissa asukaskokemus on otettu keskiöön laadun kehitystyössä.  

”Otimme vuonna 2021 Mainiokodeissa tärkeitä askelia kohti ikääntyneiden palveluiden laatujohtajuutta. Asukkaidemme, heidän läheisten ja henkilöstön kokemusta kuvaava laatuindeksi kehittyi positiivisesti ja nousi ensimmäistä kertaa yli 80 pisteen maksimiarvon ollessa 100. Erityisen ylpeä olen siitä, että henkilöstömme tyytyväisyys parani haasteellisesta koronavuodesta huolimatta”, toteaa liiketoimintajohtaja Niklas Härus Mainiokodeista. 

Systemaattinen laadun kehitystyö näkyi Mainiokodeissa selvityspyyntöjen ja reklamaatioiden vähenemisenä sekä parannuksina laatumittareissa useilla eri osa-alueilla. 

”Haluamme taata jokaiselle asukkaallemme yksilöllisen ja hyvän elämän sekä turvallisen ja viihtyisän kodin, jossa kukin saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Tätä tavoitetta kohden jatkamme tinkimätöntä työtämme. Olemme iloisia, että työmme näkyy myös esimerkiksi asukkaiden palveluja ja kuntoisuutta kuvaavissa RAI-tuloksissa*, jotka paranivat edelleen ollen jo toista vuotta peräkkäin valtakunnallista keskiarvoa paremmat. Kiitos hienoista tuloksista kuuluu koko henkilökunnallemme”, Härus sanoo. 

Edistys laatutyössä on useiden konkreettisten toimenpiteiden ansiota. Arjen työtä tukemaan rakennettiin viime vuoden aikana laatukäsikirja, joka pitää sisällään kattavat ohjeet laatutyöhön ja toiminnan kehittämiseen, kuten esimerkiksi lääkehoitoon, hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadintaan ja kirjaamiseen. Toimintaa seurataan laajasti erilaisilla laatumittareilla, jotka kattavat muun muassa asukas- ja läheiskokemuksen, ulkoilut, toiminnallisen arjen, omatuokiot sekä läheisyhteistyön. Vuoden aikana Mainiokodeissa otettiin käyttöön henkilöstön laatupalkkio ja vuoden aikana palkittiin toistakymmentä kotia onnistuneesta laatutyöstä.

Tämän vuoden teemana Mainiokodeissa on tuoda laatutyö entistä vahvemmin osaksi jokaisen työntekijän arkea.  

”Otamme käyttöön Mainiokodeille oman toiminnanohjausjärjestelmä Mainionetin, joka helpottaa päivittäistä työtä ja ajantasaisen tiedon löytämistä. Uudistamme samalla poikkeamaprosessin helpottamalla poikkeamailmoitusten tekoa ja lisäämällä läpinäkyvyyttä”, Härus kertoo 

Härus näkee hoivapalveluiden toimialan olevan murrosvaiheessa. Alan olennainen kehityssuunta on, että palveluiden hintakilpailusta siirrytään yhä enemmän laatukilpailuun.  

”Koko alalla on välttämätöntä, että laatu nostetaan keskiöön kilpailutekijänä. Hinta tulee asettaa riittävälle, palveluiden tuotantokustannuksia ja julkisten toimijoiden omaa tuotantoa vastaavalle tasolle. Tämän jälkeen kilpailua voidaan käydä laadulla. Palveluiden tilaajilla on kilpailuttamisessa tässä olennainen rooli”, Härus painottaa lopuksi. 

 *) RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument) on tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Lähde: THL 

Mainiokoti Siirissä haluttiin jakaa meidän arvokkaille työntekijöille pieni keväinen paketti kiitoksena loistavasta hoitotyöstä.