Mainiokoti Muikussa on ollut hyvää joulupöhinää. On laskettu öitä jouluun, muisteltu jouluun liittyviä Raamatun kertomuksia, ulkoiltu ihanassa talvisäässä ja askarreltu joulukortteja. Ovikello on myös soinut ahkerasti, eli ihanan moni asukas on tavannut läheisiään. Niitä kovin kaivattuja pikkuvieraitakin on pyörähtänyt

Lounaalla tarjolla oli hyvin monen asukkaan suosikkia eli uunilohta ja pottuja, punajuurisalaatilla höystettynä. Kylläpä maistui!

Mainiokoti Lähdeniityssä viime päivät ovat olleet myös täynnä toimintaa. Toimintajoulukalenterista paljastunut jouluista bingoa, talvista ulkoilua, piparien leivontaa sekä joulukranssien askartelua

Ihanaa Jouluviikkoa kaikille!

Jokaiselta hyvinvointialueelta julkaistiin kolme parhaiten menestynyttä yksikköä.  Hyvinvointialueidensa parhaiden yksiköiden joukkoon nousi kolme Mainiokotia: Mainiokoti Kerttuli, Mainiokoti Sinivuokko ja Mainiokoti Urhola. 

”Haluan lämpimästi kiittää asukkaitamme luottamuksesta sekä Mainiokotien henkilöstöä ja laatutiimiämme upeasta työstä Mainiokotien toiminnan kehittämisessä”, sanoo Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus. 

Asiakaskyselyssä yksiköitä arvioitiin viiden väittämän kautta. Kotihoidossa ja tavallisessa palveluasumisessa tutkittiin seuraavia: Saan tarpeeksi apua ja palvelua, Hoitajat ovat ystävällisiä, Minulla on turvallinen olo ja Toiveitani otetaan huomioon hoivassa ja palvelussa. Lisäksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kysyttiin tyytyväisyyttä ruokaan.  

”Olemme panostaneet Mainiokodeissa pitkäjänteisesti hoivan laatutyöhön. Olemme myös mitanneet Mainiokodeissa asukkaiden, läheisten ja työntekijöiden kokemusta laadusta jo vuosia laatuindeksillä, joka julkaistaan kuukausittain. Tulokset ovat nousseet vuosi vuodelta, mikä myös kertoo laatutyömme onnistumisesta”, Härus iloitsee. 

Härus pitää tärkeänä positiivisten seikkojen ja onnistumisten nostamista julkisuuteen hoivakotien työstä. 

”Kyselystä nousi esiin se, että suurin osa asiakkaista, on tyytyväisiä ja olisi valmis suosittelemaan sitä muille. Tämä on oikea ja tarpeellinen askel hoiva-alan arvotuksen ja houkuttelevuuden nostamisessa” toteaa Härus. 

Jatkossa kysely on lakisääteinen ja se toteutetaan kahden vuoden välein. Lisätietoja kyselystä löytyy THL:n sivuilta. Keskeiset tulokset – THL. 

Tekstin lähde: THL 

Mehiläinen neuvottelee hyvinvointialueiden kanssa ikääntyneiden asumispalveluiden sopimushinnoista vuodelle 2023. Tavoitteena on saada aikaan sopimukset, jotka mahdollistavat elinkelpoisen toiminnan tulevilla hyvinvointialueilla. Asukkaille tai työntekijöille sopimusneuvottelutilanteella ei ole välittömiä vaikutuksia.

• Toiminta jatkuu hoivakodeissamme ennallaan. Asukkaat voivat jatkaa asumistaan Mainiokodeissa turvallisin ja rauhallisin mielin, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

Hintoja koskevat esitykset on lähetetty kuntiin, kuntayhtymiin ja hyvinvointialueille jo maaliskuussa 2022 ja neuvotteluja on pyritty käymään siitä alkaen.

• Valitettavasti monilla hyvinvointialueilla hinnasta ei ole päästy vielä yhteisymmärrykseen ja siksi olemme joutuneet tilanteeseen, jossa joudumme irtisanomaan sopimuksia. Jatkamme kuitenkin edelleen neuvotteluja ja uskomme vahvasti, että asiaan löytyy sopimusratkaisu, Härus sanoo.

Tilanteen taustalla on alalla tapahtunut merkittävä kustannusten nousu.

• Kustannuksia nostavat henkilöstökustannukset lakimuutosten, työvoimapulan ja yleisten palkankorotusten kautta. Lisäksi muut toimintaan liittyvät kustannukset, kuten ateriapalvelut, vuokrat ja energia, ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla. Samanaikaisesti vanhuspalvelulain myötä henkilöstömitoitus on edelleen nousemassa huhtikuussa 2023, päättää Härus.

Mehiläinen on usealla hyvinvointialueella pitkäaikainen ja sitoutunut kumppani sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja.

Lisätietoja:
Mehiläinen, Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus,
niklas.harus@mehilainen.fi, p. 041 536 9796

”Työskentelen muistisairaiden yksikössä lähihoitajana. Eilen kävin työpaikallani 4- ja 6-vuotiaiden poikieni kanssa. Siellä asukkaat olivat juuri syöneet päivällisen ja päiväsalissa oli paljon väkeä.

Meillä Mainiokoti Muikussa, ja varmaan muissakin hoivayksiköissä, on sekä asukkaiden että vierailijoiden käytössä ja vapaasti saatavilla erilaisia pelejä, kirjoja ja leluja. Pojat alkoivatkin heti keilaamaan ja pelaamaan renkaanheittoa. Ja mitä tekivät asukkaat:

Kaikki rauhoittuivat, hymyt nousivat kasvoille. Levoton pappa istahti keinutuoliin katselemaan ja iloisena kommentoimaan poikien leikkejä. Väsyneenä ”nuokkunut” mummu avasi silmänsä, ilonkyyneleitä pyyhkien totesi tänne tulleen ihania lapsia. Lempeällä otteella hän paimensi poikia ja nauroi ihanan heleää nauruaan. Yksi mummu innostui heittämään rengasta kilpaa lasten kanssa. Useampi alkoi muistella omia lastenlapsiaan ja mitä heidän kanssaan oli joskus tehnyt. Yksi pappa katseli kauan lasten tietokirjaa 6-vuotiaan kanssa. Tunnelma päiväsalissa oli hämmentävä, täynnä iloa ja rauhaa. Pois lähtiessämme asukas, joka ei enää juurikaan selviä lauseita tuota, hipaisi poikaani puvun hihasta ja sanoi: ”Jää tänne minun luokse”. Olin liikuttunut ja iloisen yllättynyt siitä, miten hurja positiivinen vaikutus parilla lapsella oli muistisairaisiin. Joten te kaikki, joiden mummi, isomummi, pappa, isopappa jne asuu hoivakodissa: Viekää lapsia heidän luokseen. Käykää lasten kanssa muistisairaiden luona. Kokemani mukaan lapset suhtautuvat muistisairaisiin todella mutkattomaksi. Riittää, kun kertoo, että heillä on sellainen sairaus, jonka takia he voivat välillä käyttäytyä vähän hassusti tai puhua hassuja, mutta eivät tarkoita mitään pahaa. Näistä hetkistä sekä muistisairas että lapsi saa ja oppii valtavasti ”

Iso Kiitos Mirjalle ja pojille vierailustaan Mainiokoti Muikussa!

Lupa poikien kuvien julkaisuun ja kirjoitukseen on kysytty.

Sitä seuraava viikko on Vanhustenviikko. Vanhustenviikkoa vietetään 2.-9.10. teemalla Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Jokaisessa yksikössämme on suunniteltu kivaa yhteistä tekemistä niin ulkona kuin sisälläkin. Lisää tapahtumiamme pääset katsomaan Mainiokotien ja yksiköiden omilta Facebook -sivuilta!

Mielialojen vaihtelut, alakuloisuus, ahdistus ja pelko missä ollaan. Onko lapset turvassa tai ovatko he kotona? Miten ja millä pääsemme auttamaan heitä? Tunne on muistisairaille tosi. Tunne, ettei osaa selittää tai kuvailla tunnetta tai oloa. Sanoja ei tule.

Asetamme ehkä puheen itsestäänselvyytenä tapana olla vuorovaikutuksessa toisen kanssa. Muistisairauden edetessä puheen tuottaminen saattaa vaikeutua, ei vaan löydy oikeita sanoja. Tällöin läsnäolo, eleet sekä ilmeet toimivat puheen tilalla. Joskus pelkkä vierellä olo ja kädestä pitäminen ovat ainoat mitä siihen hetkeen tarvitaan.

Ei unohdeta, että ikääntyneiden kanssa voi oikeasti pitää hauskaa. Laitetaan musiikit päälle, tehdään sohvilla vaikka ristikkoa ja kudotaan pipoja. Lauletaan tunteella ja täysillä Kaija Koon ’Kuka keksi rakkauden’. You name it.

Muistetaan, että läsnäolo ei vaadi ihmeitä. Vastineeksi voit saada ikääntyneen vähän ujot tanssiliikkeet ja viekkaan hymyn. Ja se antaa ja merkitsee niin paljon, kun tietää mitä kaikkea mieli käy läpi.

Kannattaa tutustua Muistiliitto verkkosivuihin ja syventyä tähän. Sieltä löytyy tietoa esimerkiksi aivoterveydestä ja miten perheenä eletään asian kanssa sekä paljon muuta…

Teksti: Mainiokoti Ilona
Kuva: Mainiokoti Karhula

Tervetuloa myös näyttelypisteellemme 0L8, jossa pääset tutustumaan palveluihimme sekä tervehtimään porukkaamme – olemme yhteisellä ständillä Mehiläisen sakin kanssa.

Nappaa ständiltämme mukaan myös herkullinen FROOSH-smoothie.

Nähdään Kuntamarkkinoilla!

Mainiokoti Katariinassa ja Mainiokoti Vihtorissa alkoi viikko makeasti… Eilen vietettiin Mainion nimipäivää ja tietysti hienoa nimeä tulee juhlistaa mansikkakermakakulla, kääretortulla ja suklaapusuilla.

Mainiokoti Kanervassa ulkoiltiin hyvässä säässä, parin epävakaisen päivän jälkeen. Matkan varrella tehtiin havainto, että Sotkamontie alikulkutunnelissa on sama räsymatto teema kuin meillä Mainiokotien logossa. Lisäksi keräsimme kimpun luonnonkukkia ilahduttamaan asukkaitamme.

Helteiden saapuessa monia läheisiä mietityttää, muistaako yksin kotona asuva vanhus juoda tarpeeksi ja mistä merkeistä sen voi tietää?

Ikäihmiset tarvitsevat nestettä aivan samalla tavalla kuin nuoremmatkin meistä, joskus jopa enemmän. Kotona asuvat muistisairaat ovat erityisen alttiita riittämättömälle ravinnon ja nesteen saannille. Muistisairas ei yksinkertaisesti muista juoda tai ei tunnista nesteen tarvetta, koska ei tunne janon tunnetta.

Ihmisen päivittäinen nesteen tarve riippuen painosta on keskimäärin 1,5 -2 litraa, josta juotavan nesteen määrä on ainakin 1-1.5 litraa ja loput tulee normaalin ja monipuolisen ruokavalion mukana. Jos vanhus syö huonosti, niin kuin usein voi olla, on juotavan nesteen määrä oltava suurempi.

– Iäkkäillä on usein myös sairauksia, jotka lisäävät kuivumisen vaaraa, kertoo yksikön johtaja Arja Sokura Hoiva Mehiläisen Mainiokoti Huvilaharjusta. Useat sydän- ja verenpainelääkkeet sekä muutamat antibiootit poistavat nestettä elimistöstä. Jos elimistö pääsee kuivumaan, voivat lääkepitoisuudet nousta haitalliselle tasolle.

Kesän lämmetessä myös tarve juoda kasvaa. Mistä sitten tietää, juoko vanhus riittävästi päivän aikana?

– Hyvä nyrkkisääntö on, että vessassa pitäisi käydä 3-4 tunnin välein ja virtsa on vaaleaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että virtsaamistarpeissa on aina yksilöllisiä eroja. Normaali ruumiinlämpö kertoo riittävästä juomisesta, samoin silmät ja suu eivät näytä kuivilta. Hengitys on tasaista ja riittävän nesteiden saannin tuloksena iho on kimmoisa ja tuntuu lämpimältä. Toki iän mukanaan tuomien ihon normaalien muutosten, kuten ihon kuivumisen, ryppyjen ja juonteiden vuoksi voi olla haastavaa huomata muutoksia iholla.

–Lievän nestehukan oireet ovat iäkkäillä usein lieviä tai niin epämääräisiä, ettei niitä yleensä edes havaita heti. Kun nestehukka sitten aiheuttaa oireita, seuraukset yleensä ilmenevät jo muutamassa päivässä, toteaa Arja Sokura.

Ensimmäisenä yleensä havaitaan virtsamäärien väheneminen ja vanhus voi valittaa päänsärkyä tai väsymystä. Vanhuksen toimintakyky laskee ja hän voi olla sekava, seurauksena voi olla myös psyykkisiä oireita. Elimistön kuivuminen aiheuttaa myös verenpaineen laskua, josta taas voi seurata huimausta, ja vanhus saattaa kaatuilla. Myös tumma, voimakkaasti tuoksuva virtsa on yksi merkki riittämättömästä nesteytyksestä.

– Kotihoitona toimii nesteiden ja energian nauttiminen sekä lepo. Veden lisäksi hyviä juomia ovat maito ja piimä, makeat mehutkin käyvät. Mikäli tilanne ei korjaannu, on sairaalahoito välttämätön, Arja Sokura ohjeistaa.

Vanhusten kohdalla on syytä muistaa, että ruokaan ja juomaan liittyvät kaavamaiset ja tiukat rajoitukset yleensä huonontavat iäkkään ravitsemusta ja nestetasapainoa. Jos vanhus on tottunut tiettyihin makuihin, turhat rajoitukset vain vähentävät nesteiden ja ruoan nauttimista. –Kaikki mikä maistuu, on hyväksi. Ennen vanhaan ei juuri juotu jaffaa tai kokista, vaan vanhukselle kannattaa tarjota lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja makuja, oli se sitten kirnupiimää tai kotikaljaa, vinkkaa Sokura.

– Aina vanhus ei muista onko juonut tarpeeksi tai syönyt riittävästi. Yleensä jano tulee vähän jälkijunassa ja kertoo jo alkavasta nestehukasta. Tärkeää olisikin juoda säännöllisesti. Varsinkin kotona asuvan muistisairaan kohdalla tulisi varmistaa nesteiden nauttiminen esimerkiksi jättämällä kannullinen lempijuomaa jääkaappiin ja kannuun vielä lappu muistutuksena, samoin jääkaapin oveen.

Juomisen ohella pitäisi vielä muistaa huolehtia suolatasapainosta, jotta nesteet imeytyisivät. – Annamme usein hoivakodissamme vanhuksille juoman kyytipoikana esimerkiksi silliä. Vaikka ravitsemussuositukset on hyvä muistaa, on tärkeämpää varmistaa riittävä nesteytys. Tässä kaikki keinot ovat sallittuja, toteaa Sokura lopuksi.

Arja Sokura, yksikönjohtaja
Mainiokoti Huvilaharju